Anna-Kaarina ja Matti Palmu, Box 2397, ADDIS ABEBA, Ethiopia

Sähköpostit: (yhteisesti molemmille:) etiopian@palmu.st  (tai:) anna-kaarina.palmu@felm.org  (tai) matti.palmu@felm.org  

Kännykät: +251 911 682 378 (AK)  +251 911 411 273 (M), kotinumero +251 11 552 1732

 

 

 

                                                                                                                                     Addis Abeba, 23.5.2007

 

”Tenaistellinj! Endemin allatshu? Kuinka olette olemassa?”

tervehditään Etiopiassa. Sopiva vastaus tuohon tervehdykseen menisi jotenkin tähän tapaan: ”Voimme hyvin, kiitos Jumalalle.” - Mekin olemme ihan hyvin olemassa, kiitos Jumalalle. Olemme pitkällisen paperisodan jälkeen saaneet hankittua tarpeelliset kirjat ja vihkot seuraavia kursseja varten. Pastori Genneti ja vaimonsa Aberash lähtivät kouluttajakurssin pitoon Mizan Teferiin, lounais-Etiopiaan. Me taas olemme lähdössä tämän viikon lopulla Hosainaan opettamaan perheasioista teologisen seminaarin kesäkuussa valmistuvalle ryhmälle. Ja kesäkuun alussa meillä on vielä kaksi perhetyön kouluttajien täydennyskoulutuskurssia etelä-Etiopiassa ennen Suomen matkaamme.


 

Vasen kuva: Mekane Yesus -kirkon seurakuntatyön osaston väki johtajansa (ed.kesk.), pastori Alemu Shetan läksiäisissä toukokuussa 2007.

Oikea kuva: Kodinsiunaamisen juhlaväki (vas.): Christine Björkskog, Mirja Himanen, Anna-Kaarina Palmu,

Mekonnen Mulat, Annika Utriainen sekä Kansanlähetyksen lähetit Pirkko ja Raimo Tuppurainen

Kodinsiunaaminen

Lauantaina 19.5. kutsuimme Etiopian suomalaisia iloitsemaan kanssamme uudesta kodistamme. Olimme varautuneet jopa 30 vieraaseen, mutta kuusi tuli. Yhdessä heidän kanssaan sitten siunasimme tämän pappila-kotimme.

Äitikirkon avioliittokurssi

on jatkunut sunnuntai-iltapäivisin silloin, kun olemme kaupungissa olleet. Osallistujamäärä on vähän laskenut, mutta silti meillä on ollut joka kerta reilut kolmekymmentä kuulijaa. Kurssilaiset ovat innolla keskustelleet milloin mistäkin teemasta, viimeksi siitä, miten voimme arjessa osoittaa rakkautta puolisollemme.

Keskustelu käy vilkkaana avioliittokurssilla Äitikirkon seurakuntasalissa.

Naisten ryhmässä käytiin keskustelua siitä, miten suhtautua miehen sukulaisiin. Ystävät ja omat sukulaiset usein varoittavat nuorta morsianta, että miehen sukulaisten puolelta ei voi olla mitään hyvää odotettavissa! Yksi naisista kertoi, miten hän on halunnut osoittaa rakkautta miehensä sukulaisille, jotka ovat muslimeja. Ystävällisellä asenteellaan hän on saavuttanut sukulaisten luottamuksen. Suku on tärkeä, ja niinpä on myös tärkeää se, miten kohtelee puolisonsa sukulaisia. Naisten mielestä sekin on rakkaudenosoitus puolisolle, että kohtelee hyvin tämän sukulaisia. Kuinkahan monessa suomalaisessa parisuhdetapahtumassa tulee esille vastaavanlaisia pohdiskeluja! Täällä perhekäsitys on paljon laajempi kuin Suomessa.

Työ- ja lomamatka Baleen


 

Vapun tienoilla matkustimme tapaamaan suomalaisia Kylväjän lähettejä, jotka tekevät työtä Dodolan hiippakunnassa, Gobassa ja Ginirissä. Matka oli työnohjausmatka, sillä minä olen myös työnohjaaja. Työnohjaus on lähetysjärjestöjen yhteistä toimintaa. Etiopiassa, missä on kolmen suomalaisen luterilaisen lähetysjärjestön työntekijöitä, on mahdollista saada tukea toisen järjestön työntekijältä, jolloin saadaan vähän etäisyyttä asioihin. Meitä kirkon työnohjaajakoulutuksen saaneita on täällä kaksi. Toinen on Kansanlähetyksen Etiopian työn esimies Pirkko Tuppurainen.

Bale-vuorten kansallispuistossa näkee paljon villisikoja.

 Mahtavat maisemat - huonot tiet    

Olimme aikaisemmin olleet kurssimatkalla Dodolassa, Balen alueen hiippakuntakeskuksessa, mutta siitä eteenpäin olimme sitten seuduilla, missä emme ole aikaisemmin vierailleet. Tie oli todella huonossa kunnossa, joten matkanteko oli hidasta. Välillä kävi jo mielessä, että kaikkeen sitä vapaaehtoisesti ryhtyykin! Tie kiipesi ylös vuorille, mistä avautuivat mahtavat maisemat. Näkymät korvasivat osaltaan matkan rasitukset. Ajoimme Bale-vuorten kansallispuiston läpi, joten näimme myös erilaisia eläimiä: villisikoja, antilooppeja, paviaaneja… Goban kaupunkiin saavuimme iltapimeässä.


 

Jäimme melkein pilven sisään eväspaikalla!

Tullu Dimtu on Etiopian kolmanneksi korkein vuori, 4377 metriä. Huipulla tuuli, ja oli tosi kylmää!

Teimme Gobasta puolen päivän retken Etiopian kolmanneksi korkeimmalle vuorenhuipulle; Tullu Dimtu on 4377 metriä merenpinnasta. Huipulle asti pääsi autolla! Siellä tunsi olevansa maailman katolla ihaillessaan avaria näkymiä. Oli kylmää, sillä tuuli voimakkaasti. Lunta emme nähneet, sitäkin siellä joskus on. - Gobasta matka jatkui Giniriin. Loppumatkasta tie parani – joskin yhdestä sillasta puuttui poikkilankkuja!


 

Ginirin-tien silta oli vähän pelotti: entä jos rengas luiskahtaa pitkittäispalkkien väliin?

Avuliaat miehet siirtelivät lankkuja auton takaa sen eteen.

 

Giniristä avautuvat laajat näkymät kohti itää, Somalian suuntaan siis. Norjalaislähetyksen esimies totesi, että

tuolla ollaan "Jumalan valtakunnan rajalla" - alankoalue on sataprosenttisesti muslimialuetta,

kirkko on vasta aloittelemassa siellä maaseudun kehittämisohjelmia.


 

Autot ovat kovalla koetuksella Etiopian teillä! Giniristä palatessa iskunvaimentimen kiinnitys petti, mutta nyrkkipaja löytyi melko läheltä.

Tämä Lähetysseuran Toyota 4Runner maalattiin juuri ennen matkaa - ja sateisilla teillä se sai taas uutta väriä!

Paluumatkalla ajoimme liukkailla ja liejuisilla teillä, sillä lähtöaamu oli sateinen. Reilun 300 km:n matkaan Giniristä Langaanolle meni yhteensä noin 14 tuntia. Matkantekoa hidasti sekin, että puolimatkassa korjautimme irronneen etuiskunvaimentajan. Yövyttyämme Langaanolla ajoimme loppumatkan hyvää asfalttitietä Addikseen. Kaikkiaan matkaa kertyi n. 1200 km. Taas yksi elämysmatka oli onnellisesti takana.

 

Kiitos että jaksatte meitä ja työtämme täällä muistaa!

terveisin Anna-Kaarina (ja Matti)

 

 

”Miksi on niin vaikea pysyä tyynenä? Arkipäivän kiire ja touhu, monenlaiset kokemukset, tapaamani ihmiset, sattuneet harmit ja mielipaha - kaikki ne seuraavat minua jopa rukouskammiooni asti. Ja niin ajatukset harhailevat sinne tänne ja rukous on hätäistä ja hermostunutta. Pyydän sinulta, Jumala, että autat minua sanomaan psalmintekijän kanssa: minä olen sieluni viihdyttänyt ja tyynnyttänyt niin kuin vieroitettu lapsi äidin helmassa (Ps. 131:2)”                                                                                                                                                                 Fredrik Wislöff,  Rukouskirja, 2. kuukauden 23. päivän ilta

 

ILOITEN KIITTÄKÄÄ:

-  Varjeluksesta matkoilla usein huonoillakin teillä;

-  Mahdollisuudesta matkustaa Etiopiassa, missä (valtaosassa maata) turvallisuustilanne on nyt ollut hyvä;

-  Erilaisista kohtaamisista matkan varrella;

-  Eri tahoilta saamastamme rohkaisevasta palautteesta: tämä työ ei ole turhaa, vaan Jumala sen kautta uudistaa perheiden elämää;

-  Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Hän on siunannut meitä kaikella hengen siunauksella, taivaallisilla aarteilla Kristuksessa. (Ef.1:3)

 

RUKOILKAA SIIS:

-  Viisautta perhetyön ohjelman jatkosuunnitelmiin;

-  Perhetyön käsikirjan amharankielisen version työstämisen ja oromonkielen käännöstyön puolesta;

-  MY-kirkon seurakuntatyön osaston johtajan valinnan puolesta, edellinen johtaja siirtyi muihin tehtäviin;

Siunausta ja Herran läsnäoloa ohjelmiin:

-  ”Äitikirkon” avioliittokurssin päätösjakso 2.6.

-  Perhetyön kouluttajien täydennyskoulutuskurssit Arba Minchissä 5.-8.6. ja Dillassa 11.-15.6.

-  Kesän työ- ja lomajaksomme Suomessa 20.6-16.8. (mm. avioliittoleiri Kalajoella, perhetyön päivät Järvenpäässä)

 

 

 

 

Wabe Shebelle -joen jylhää laaksoa, noin 75 km Giniristä länteen (pohjoisempaa tietä ajettaessa). - Otapa tämä tietokoneesi taustakuvaksi!