Anna-Kaarina ja Matti Palmu – Israelissa 10.-28.1.2011
HUOMAA UUDET SÄHKÖPOSTIOSOITTEET:
YKSITYISET SÄHKÖPOSTIT:
anna-kaarina@palmu.fi (tai) matti@palmu.fi
(tai yhteisesti molemmille:) etiopian@palmu.fi
VAIN TYÖ-SÄHKÖPOSTIT:
anna-kaarina.palmu@felm.org tai matti.palmu@felm.org
Kännykät: 041 549 8449 (AK), 040 581 7068 (M),
Ukonkivenpolku 7 B 7, 01610 VANTAA
KUUKAUDEN ELÄINKUVA: Hevosten jouluparaati Kuopion Saaristokaupungissa jouluaattoaamuna 2010
Kaivokselassa Viattomien lasten päivänä 28.12.2010
Talvinen tervehdys Vantaalta!
Vuoden lähestyessä loppuaan on hyvä katsella vähän taaksepäin ja samalla myös suuntautua eteenpäin, uuteen vuoteen. Kiitos, että olette taas kulkeneet yhden vuoden rinnallamme esirukouksin ja myös taloudellisesti työtämme tukien. Kiitos muistamisista joulun aikaan kortein, kirjein ja sähköpostein.
Pilottivuosi
Kulunut vuosi on ollut eräänlainen kokeiluvuosi Lähetysseuran uudessa perhetyön tukiohjelmassa. Olemme tehneet Suomesta käsin työtä eri työalueilla. Matkapäiviä on kertynyt runsaasti. Työ on ollut monella tavoin haastavaa, mutta erittäin mielenkiintoista. Olemme ainakin itse oppineet paljon elämästä erilaisten kulttuurien keskellä.
Wikipedia-tietosanakirja kertoo Nepalista ja Kathmandusta mm. seuraavaa: Nepalin demokraattinen liittotasavalta eli Nepal sijaitsee Himalajan vuoristossa Intian ja Kiinan Tiibetin välissä. Maan korkein kohta on maailman korkein vuori Mount Everest, ja yhteensä kahdeksan maailman kymmenestä korkeimmasta huipusta sijaitsee Nepalissa. Maa on vuoristoista ja kukkulaista, mutta vaihtelevaa. Maan keskiosassa on matalampi vuoristoalue, jossa sijaitsee muun muassa Katmandun laakso, joka on Unescon maailmanperintökohde. Maan eteläosassa on Terai-alue, joka on alankoa, jossa kasvaa jopa trooppista metsää ja savannia. Eri arvioiden mukaan 16–25 % maasta on viljelykelpoista. - Metsien häviäminen on vakava ongelma. - Nepalin noin 30 miljoonasta asukkaasta suurin osa on hinduja. - Nepal oli vuosina 1996–2006 sisällissodassa, jossa kuoli yli 13 000 ihmistä. Vastapuolina olivat maolaiset kommunistit ja Nepalin hallitus, joka oli julistanut kommunisteille sodan. Sisällissota päättyi kommunistien voittoon. Sen seurauksena maa luopui vuonna 2008 monarkiasta. - Nepal on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä valtioista. Neljännes asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella. - Nepalissa on kolme suurta etnistä ryhmää: indoarjalaiset, tiibetinburmalaiset ja Nepalin alkuperäisväestö, joka koostuu lukuisista pienemmistä ryhmistä. 14 % väestöstä asuu kaupungeissa. - Nepalin kieli, on virallinen kansallinen kieli, jota yli 60 % väestöstä puhuu (äidinkielenään 49 %). Lisäksi kymmentä muuta kieltä puhuu yli prosentti väestöstä. 48,6 % väestöstä on lukutaitoisia (62,7 % miehistä ja 34,9 % naisista, 2001). - Monet hindut ja buddhalaiset harjoittavat näistä molemmista uskonnoista piirteitä ottavaa välimuotoa. Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan 80,6 % on virallisesti hinduja, 11 % buddhalaisia, 4,2 % muslimeja, 3,6 % seuraa paikallisia uskontoja. Hindulaisuus oli virallinen valtionuskonto 18. toukokuuta 2006 asti. - Kathmandu on Nepalin pääkaupunki. Se sijaitsee Kathmandun laaksossa noin 1400 metrin korkeudessa ja sen asukasluku on noin 950 000 (2009). - Viime vuosien aikana on tapahtunut hyvin mittava muutto maalta ja pienemmistä kaupungeista Kathmandun laaksoon. Samassa laaksossa on Katmandun lisäksi kaksi muuta kaupunkia, Patan (Lalitpur) ja Bhaktapur.
Avioparikursseja Nepalissa
Matti lupasi edellisessä kirjeessämme, että minä jatkan kertomusta Nepalin matkastamme kertomalla vähän lisää siellä pitämistämme kursseista.
Lähdetäänpä siis tekstin väleissä myös kuvakiertomatkalle Nepaliin! Yllä kirjaudutaan paikallislennolle Kathmandusta Dhangadiin, Länsi-Nepaliin.
Alla tuon matka maisemia lennettäessä Nepalin alankomaa-alueen halki; pohjoisessa näkyvät Himalaja-vuoriston uljaat huiput.
Kolmen avioparikurssin paikkakunnat näkyvät numeroituna tässä alla Nepalin kartalla.
Pidimme neliviikkoisen vierailumme aikana kolme avioparikurssia eri puolilla Nepalia, Länsi-Nepalin Dhangadissa, Keski-Nepalin Katmandussa sekä Itä-Nepalin Urlabarissa, lähellä Biratnagaria. Yhteensä kursseille osallistui 91 pariskuntaa. Kaikissa oli sama ohjelma: kahden päivän ajan pohdimme joitakin keskeisiä parisuhteen kysymyksiä aloittaen siitä, mikä oikeastaan on avioliiton perusta. Se löytyy Raamatusta: ”Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että he tulevat yhdeksi lihaksi.” (1. Moos.2:24). Yhdessä kurssilaisten kanssa pohdimme, mitä tämä sana tarkoittaa ihan käytännössä, arkielämässä yhteisöllisessä kulttuurissa, missä perhe on paljon laajempi yksikkö kuin se, mitä me länsimaalaiset olemme tottuneet ajattelemaan.
Puhuimme myös erilaisista odotuksista, puhumisen ja kuuntelemisen tarpeellisuudesta, arjen rakkaudesta ja avioliiton uhkatekijöistä. Parikeskustelu, missä pohdittiin, minkä verran puolisot oikeasti keskustelevat yhteisistä asioistaan, oli monelle ensimmäinen kerta istua yhdessä puolison kanssa keskustelemassa!
Dhangadissa kurssipaikkana oli iso kirkko. Työtoverimme Manoj toimi tulkkina.
Keskusteluja käytiin milloin pariskuntaryhmissä, milloin (kuten alla oik.) naisten/miesten ryhmissä.
Kurssilaisia matkojen takaa
Ensimmäiseltä kurssiltamme Länsi-Nepalissa jäi mieleeni erityisesti yksi vuoristolaispariskunta. He olivat ensin kävelleet kaksi päivää ja sen jälkeen matkustaneet bussilla 24 tuntia kurssille päästäkseen. Kurssilla he istuivat eturivissä, ja etenkin vaimo tuntui hyvin tarkkaan seuraavan, mitä milloinkin oli meneillään. Hän oli varsin ujo, monet asiat tuntuivat olevan hänelle kovasti uutta! Välillä häntä kovasti naurattikin, mikä osoitti kai jonkinlaista hämmennystä. Meidän välillemme tuntui syntyvän yhteys, vaikkei yhteistä kieltä ollutkaan.
Yllä vas. kuullaan naisten ryhmän raporttia; Anna-Kaarina kirjaa, mitä Manoj-tulkki kertoo. Vuoristolaispariskunnan vaimo eturivissä hattu päässä, jalat tuolilla.
Ylh. oik. sama vaimo kädet suun edessä, hämmentyneenä, kuten niin monesti kurssin aikana. Mutta hän halusi päästä kuvaan Anna-Kaarinan kanssa!
Iloinen yllätys on ollut, että joulun alla saimme sähköpostia kahdeltakin kursseille osallistuneelta pariskunnalta Nepalista. Vaikka meillä ei ollutkaan yhteistä kieltä kurssilaisten kanssa keskustelemiseen, (englannintaitoisia oli vain muutamia), yhteys silti syntyi. ”Me kaukana ja lähellä olemme yhtä perhettä!” ja ”Ylitse kaikkien rajojen sana on vietävä yhteinen.” lauletaan tutuissa virsissä.
Parikeskustelut näillä kursseilla ovat olleet monille pariskunnille käänteentekevän merkittäviä. - Alla pieni osa kurssilaisten kevytmoottoripyöristä. - Kurssilla oli
liikaa väkeä - se oli tavallinen ongelma kaikilla Nepalin-kursseillamme. Lupasimme mukaan 20 pariskuntaa, tinkivät luvun 30:een, mukaan tuli lopulta 37 pariskuntaa!
Alla katunäkymiä Dhangadista, läheltä Intian pohjoisrajaa. Polkupyörätakseja oli paljon ja monenlaisia.
Keski-Nepalin kurssillamme Kathmandussa yksi pariskuntaryhmä päätti mennä kattotasanteelle, vaikkei istumiseen ollutkaan mahdollisuutta. - Tuon pääkaupunkiseudun kurssin
parikeskustelut meneillään; alla vas. Nepalin perhetyöstä vastaavat Manoj ja Anjila. Anna-Kaarina hoiti heidän vauvaansa, jotta vanhemmat pääsivät keskustelemaan rauhassa.
Kathmandun kurssi oli oikeastaan Patanissa - ero on vähän kuin Helsingin ja Vantaan välillä. Ryhmäkuva otettiin seurakunnan pääkirkon edustalla;
tuolla seurakunnalla on yli 50 tytärseurakuntaa, eli sitä voisi yhtä hyvin kutsua vaikka hiippakunnaksi suomalaisittain.
Kuten voit tuosta yltä lukea, kirkon seinäjuliste kertoo, että olemme nyt Itä-Nepalin pariskuntakurssilla. Palmujen nimet näkyvät (?) toisella rivillä alhaalta.
Nepalissa kirkkoväki istuu yleensä lattialla maton päällä. Tässä Anna-Kaarina on opettamassa nepalilaisessa asussaan. Naisten ryhmäkeskustelu alh. oik.
Yllä esitellään naisten ryhmäkeskustelun tuloksia, alla taas miesten. - Parikeskustelut kuuluivat asiaan täällä Itä-Nepalissakin. -
Alla toisella rivillä oik. kolmen kurssin kaikkien 91 kurssilaispariskunnan joukosta ainut luterilainen pariskunta. Vaimon hämmentynyt nauru kertoo siitä,
että näille pariskunnille oli kovin uutta ja vaikeata se, kun heitä kehotettiin istumaan vastakkain ja katsomaan toisiaan kasvoihin, ihan silmiinkin!
Osa parikeskusteluista käytiin kirkon kattotasanteella. Ja tässä Itä-Nepalin kurssin ryhmäkuva ison kirkkorakennuksen edustalla.
Kurssikaupungin kadunvarsilla näimme jokusia erikoisen hauskan näköisiä rakennuksia.
Neljän viikon vierailumme päätteeksi kävimme palautekeskustelun Lähetysseuran Kathmandun-toimistolla. Puhumassa Manoj, sikäläisestä
perhetyöstä vastuun kantaja. Toinen oik. Kirsti Kirjavainen (joka vuodenvaihteessa jättää Nepalin alue-edustajan eli esimiehen tehtävät),
tohtori Narayan, Nepalin evankelisten seurakuntien yhteisön johtaja, rouva Anjila (Manojin vaimo) sekä Palmut.
Talven ihmettelyä
Palasimme Nepalista joulukuun alussa keskelle kaunista, lumista talvea. Lukuisia kertoja olemme ääneen ihailleet talvisen luonnon kauneutta. Vuodenaikojen vaihtelu on iso rikkaus maassamme.
Joulunviettoa
Tänä vuonna vietimme erilaisen joulun, sillä olimme Kuopiossa poikamme Jounin perheen vieraina. Aattoaamun pakkasessa kävelimme ensin läheiselle hevostallille katsomaan hevosparaatia, mikä sieltä oli lähdössä. Parilla hevosellakin oli tonttulakki päässään. - Kallaveden kirkossa iltapäivällä olimme perheiden joulukirkossa. Kirkko oli aivan täynnä ihmisiä. Täydessä kirkossa olimme joulunalusviikolla saaneet olla kotikirkossamme Myyrmäessäkin, kun siellä laulettiin Kauneimpia joululauluja. Joulun sanoma vetää ihmisiä edelleenkin kirkkoihin, vaikka julkinen keskustelu joulunviettoon liittyvistä tavoista ja perinteistä yrittää antaa erilaisen kuvan. Sanoma on sama edelleenkin: Meille on syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra. Iloitkaamme siitä.
Siunausta alkavalle uudelle vuodelle
toivotellen Anna-Kaarina (ja Matti)
Jouluaattona hevosten jouluparaati lähti liikkeelle aamun sinisenä hetkenä. - Kuopion Palmujen tytöt Kallaveden kirkon seimen äärellä.
Jouni-isä koristelemassa kuusta tyttöjen kanssa, Matti-vaari selvittelee valojen johtoja. - Kauneimmat Joululaulut Myyrmäen kirkossa 21.12.2010.
|
”Epäilemme usein, ettei Jumala tahdo antaa meille pieniä, jokapäiväisiä asioita, joita häneltä pyydämme, vaikka luotamme häneen, kun on kysymys suurista ja tärkeistä rukouksista, joita hänelle esitämme. ... Kuinka sanomattoman rikkaita olemmekaan! Kaikki Kristuksen kanssa! Meiltä ei ole puuttuva mitään. Hänen mukanaan saamme kaiken .
Fredrik Wislöff, Levähtäkää vähän, 28. jouluk.
|
||
Vuoden lyhin päivä Pitkäkoskella, Helsingin-Vantaan rajalla 22.12.2010
* Huomaa: Tämän joulukuun kirjeemme jatkeeksi liitämme Perhekasvatustyön tukiohjelman vuosiraportin 2010 (katso alempaa). *
Näiden kotisivujemme "Ystäväkirjeet" -sivulla on "Tulosta kirje: (ilman kuvia)" -palsta, mistä löytyvän linkin kautta voit avata ja tulostaa pdf-muodossa olevan kirjeen otsakekuvioineen;
Voit halutessasi tulostaa ystäväkirjeemme tästä valokuvineen kaikkineen;
Saadaksesi laajemman kuvan lähetystyöstä vierailepa Lähetysseuran kotisivulla osoitteessa http://www.mission.fi/
Käy myös tutustumassa Japanin Palmujen kotisivuihin osoitteessa http://www.palmu.st/
___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Suomen Lähetysseura, Ulkomaanosasto – Anna-Kaarina ja Matti Palmu
Perhekasvatustyön tukiohjelman VUOSIRAPORTTI 2010
Taustaa
Suomen Lähetysseuran ulkomaanosaston ”Perhekasvatustyön tukiohjelma 2011-2013” kohdistuu ohjelmapohjaisena ilman maantieteellistä rajausta useisiin maihin, joissa Suomen Lähetysseuralla on yhteistyökumppaneita. Hankkeella vaikutetaan siihen, että yhteistyökumppanit ottaisivat perhenäkökulman huomioon kaikessa toiminnassaan, ja tuetaan yhteistyökumppaneita niiden pyrkiessä kouluttamaan vastuuhenkilöitä perhetyön eri osa-alueille.
Hanke alkoi vuoden 2010 alkaessa. Ensimmäinen vuosi oli toisaalta pilottivuosi, toisaalta myös täyden toiminnan vuosi. Perhetyön kouluttajat Anna-Kaarina ja Matti Palmu tekivät vuoden aikana neljä ulkomaanmatkaa: Etiopiaan (10 viikkoa), Venäjälle (viikko), Thaimaahan (kaksi viikkoa) ja Nepaliin (neljä viikkoa). Ulkomaan matkapäiviä kertyi yhteensä 127, kotimaassa lisäksi kesän ja syksyn mittaan 23 päivää. Koko vuoden aikana oli 150 matkapäivää.
A) Neljä työmatkaa 2010 ulkomaille; Arviointia perhetyön tilanteesta SLS:n neljällä työalueella
1) Etiopia
12.1.–26.3.2010
Etiopian Mekane Yesus –kirkko esitti jo 2009 Lähetysseuralle kirjallisen pyynnön lähettää Palmut Etiopiaan vielä 2010-12 kunakin vuonna kolmeksi kuukaudeksi. Tällaisella matkalla olimme 12.1.-26.3.2010 Etiopiassa.
Meidät kutsuttiin erityisesti kahta tarkoitusta varten: a) hahmottelemaan kirkon perhetyön tulevia suuntaviivoja, ja b) pitämään jatkokurssi niille 54:lle, jotka ovat saaneet koulutuksen perhetyön kouluttajakurssien pitämiseen.
Mekane Yesus –kirkolla on lähes 5½ milj. jäsentä, noin 10 000 seurakuntaa ja saarnapaikkaa. Perhetyön kouluttajia on nyt noin 700. Vielä on pitkä matka tavoitetasoon, jolloin jokaisessa seurakunnassa olisi joku henkilö, joka on saanut koulutuksen perhekasvatustyöhön. Tarvitaan lisää kouluttajia. – Luovutimme maaliskuussa Mekane Yesus –kirkolle laatimamme ”Kirkon perhetyön kokonaissuunnitelman 2011-2015”.
Mekane Yesus –kirkon perhetyötä on kehitelty Perhekasvatusohjelman nimellä viimeiset 10 vuotta. Nyt on tarkoituksena siirtää työn vastuu kirkon keskusvirastolta hiippakuntiin ja sieltä edelleen seurakuntiin. Yllämainittu perhetyön viisivuotissuunnitelma tähtää nimenomaan siihen, että paikallisseurakunnasta tulee tämän työn ”omistaja” ja toteuttaja. Siinä prosessissa mainitut 54 kouluttajaa ovat avainasemissa.
Etiopian perhetyön suunnitelmat liitteineen (englanniksi) löytyvät netissä seuraavien linkkien kautta:
EECMY-perhetyön viisivuotissuunnitelma (23 sivua) 2011-2015:
Perhetyön kokonaiskaavio: seurakunnan, rovastikunnan, hiippakunnan jne. voimavarat ja tehtävät:
http://www.palmu.st/etiopian/pdf/EECMY%20Family%20Ministry%20Overall%20Structure%202010.pdf
Perhetyön koulutusjärjestelmä:
http://www.palmu.st/etiopian/pdf/EECMY%20Family%20Ministry%20Training%20Structure%202010.pdf
Perhetyön ylimmän tason koulutussuunnitelma:
Mekane Yesus –kirkon tilastot ja perhetyön kouluttajien lukumäärät ja kouluttajien lisätarve:
http://www.palmu.st/etiopian/pdf/EECMY%20Statistics%202009%20&%20FLEP%20with%20clusters.pdf
Afrikan maiden seksuaaliterveyskonferenssi – Anna-Kaarina osallistui Addis Abebassa pidettyyn Afrikan maiden
seksuaaliterveyskonferenssiin. Se antoi uusia näkökulmia seksuaalisuuteen liittyviin asioihin afrikkalaisissa kulttuureissa.
Kokous antoi mahdollisuuden tutustua eri puolilta Afrikkaa tulleisiin kokousedustajiin ja vaihtaa kokemuksia työstä.
Verkostoituminen onkin yksi tärkeä asia kehitettäessä ohjelmia, joiden avulla pyritään parantamaan yksilöiden ja myös
perheiden hyvinvointia.
2) Venäjä
19–25.4.2010
Inkerin kirkossa on jo pitkät perinteet perhetyön rintamalla. Perhetyöstä ovat vastanneet aika monen vuoden jatkumolla Lähetysseuran lähetit Leena Jokinen – Maija Antikainen – Kaija Karjalainen – Elina Heikkilä. Perhetyö sijoittuu diakoniatyön osastolle nais- ja perhetyön työryhmän alaisuuteen.
Kirsti ja Yrjö Ijäs ovat tehneet varsin monia perheseminaari- yms. matkoja eri puolille Inkerin kirkkoa. Myös Saara ja Arto Kinnunen ovat tehneet sinne useita kurssimatkoja, muiden ohella. – Perheseminaarien ja –leirien tai aviopariseminaarien opettajina ovat toimineet paikalliset Venäjän-lähetit Kaija ja Tapio Karjalainen ja heidän jälkeensä tätä nykyä Elina ja Hannu Heikkilä.
Teologisessa instituutissa diakoniatyöntekijäkoulutukseen kuuluu viikko perhetyötä; myös kanttori- ja nuorisotyöntekijäkursseilla on opetettu. – Toistaiseksi toteutumaton tavoite on, että perhetyö sisältyisi kaikkiin kursseihin instituutissa, myös teologikoulutuksessa. - Inkerin kirkko korostaa, että ”Kaikessa työssä on aina lähtökohtana Raamattu, se innostaa tekemään perhetyötä.”
Keltossa pidettiin 2005–2007 kaksi ”Perhetyön peruskurssia”. Tavoitteena on ollut antaa vapaaehtoisille vastuunkantajille ja seurakuntien työntekijöille valmiuksia perhetyön tekemiseen omissa seurakunnissaan. Huhtikuussa toteutettiin vastaava kolmas perhetyön peruskurssi. Viimeisellä jaksolla 23–25.4. 2010 me Palmut olimme opettajina. – Kurssikirjana oli tällä osiolla Palmujen ”Perhetyön kouluttajan käsikirja”. – Perhetyön kurssin käyneet toimivat hajallaan laajalla Venäjän maalla. Heidän tukemisensa ja jatkokouluttamisensa on melkoinen haaste. Kauimmaisten osallistujien kotiin oli 7.000 kilometriä.
Diakoniatyön kurssilla oli 20 opiskelijaa, jotka ovat omissa seurakunnissaan palkattomia diakoniatyöntekijöitä. Opetimme perhetyön osion 21.–23.4.2010.
Olisi perin tarpeellista ja hyödyllistä luoda järjestelmä, jonka puitteissa eri aikoina perhetyön peruskurssin käyneet voisivat tavata, vaihtaa kokemuksia ja rohkaista toinen toistaan. Tarvitaan lisää perhetyön peruskursseja, toisaalta jo kurssin käyneet tarvitsevat välttämättä jatkokursseja.
Inkerin kirkon perhetyön tulevaisuutta ajatellen paikallisten vastuunkantajien löytäminen ja varustaminen perhetyöhön on ensiarvoisen tärkeää. Suomalaisten vierailijoiden käyttäminen on maan tapa Inkerin kirkossa, mutta pitkällä juoksulla tarvitaan välttämättä omasta takaa ohjaajavoimia. Kun kirkko on niin hajallaan laajalla alueella, koulutusta tarvitaan säännöllisesti ja toistuvasti pitkällä aikavälillä. Tarvetta jatkuvaan koulutuksen lisää myös se, että työntekijöiden ja vapaaehtoisväen vaihtuvuus on melkoista, ei vähiten Suomeen muuton takia. Päättäjiin, pappeihin ja muihin, vaikuttaminen ja heidän kouluttamisensa on tärkeätä; sitä tehtävää Inkerin kirkossa pidetyt perheseminaarit ja –leirit sekä aviopariseminaarit ovatkin olleet täyttämässä.
Perhetyön tarve eri muodoissaan on ilmeinen Inkerin kirkossa. Selkeää kysyntääkin on; siihen voisi osaltaan vastata perhetyön saaminen Teologisen instituutin koulutusohjelmaan. Tämä olisi tärkeää siksikin, että pappien asenne työtä kohtaan on monesti ratkaiseva. Jos papit eivät työtä arvosta, tai jos heillä on suoranaisia ennakkoluuloja sitä kohtaan, työ ei useinkaan voi menestyä.
3) Thaimaa
16–30.9.2010
Teimme lyhyen työvierailun Thaimaahan Etiopiasta käsin keväällä 2009. Dr. Banjob, ELCT-kirkon entinen piispa, nykyinen pääsihteeri ja Luther-seminaarin rehtori, esitti tuolloin kutsun tulla uudelleen paremmalla ajalla.
Yhteistyökumppanimme Thaimaassa on pieni, 3.200 jäsenen kirkko. Tekijöistä on pula, niinpä ei voi olettaa, että jokin työn osa-alue kuten perhetyö voisi saada osakseen kovin suurta huomiota. Kirkon henkilöstöhallinnossa on ilmeisiä ongelmia, jotka vaikeuttavat myös perhetyön suunnittelua ja toteutusta.
Opetimme yhden hyvin täyden viikon kurssin (34 oppijaksoa) Luther-seminaarissa ja pidimme lisäksi parin päivän avioparikurssin työntekijäpariskunnille. Ensi syksyksi on suunnitteilla avioparikurssi laajemmalle työntekijäjoukolle.
Ratkaiseva kysymys Thaimaan perhetyön kohdalla on se, löytyykö sinne toisaalta työstä vastaava lähettipariskunta ja erityisesti se, nimeääkö kirkko perhetyölle siitä vastaavan työntekijän (tai –pariskunnan). Singaporen Karjalaiset voivat pitää joitakin aviopariseminaareja kirkon eri alueilla, mutta aivan ilmeisesti tarvittaisiin paikan päälle vastuuhenkilö(t). Esimerkiksi kirkon diakoniaosaston Mr. Paitoon ja vaimonsa olisivat innostuneita perhetyöstä, Paitoon on jopa kääntänyt Palmujen kirjan aineistoa melko pitkälle, mutta nähtäväksi jää, hyväksyykö kirkko hänet tällaiseen vastuutehtävään.
Luther-seminaarin kurssilla ja sittemmin avioparikurssilla jotkut osallistujat olivat ilmeisen kiinnostuneina, jotkut suorastaan innostuneina kyselemässä perhetyön edistämisen mahdollisuuksista omassa kirkossaan. Eräskin seminaariviikon kurssilainen kysyi, saisiko hän alkaa kääntää tätä aineistoa omalle (lahuu-) kielelleen. Kokemuksemme mukaan juuri näin perhetyö alkaa ja kasvaa eri kirkoissa: saatuaan jostakin (esim. avioparikurssilta, seminaarista tms.) kipinän jotkut alkavat kysellä, mistä saisi lisää ja miten voisivat tällä rintamalla palvella. Näyttää siltä, että useilla työalueilla lähettimme voivat toimia kipinän heittäjinä ja kasvun alkuun auttajina. Mutta toki liekki voi levitä kokonaan paikallisinkin voimin. Esim. Israelissa vaikuttaa käyvän näin.
Opetusaineiston saatavuus on elinehto perhetyön kehittämiselle Thaimaassakin. Kirkko on nyt kääntämässä kirjoistamme Osallistujan kirjaa; Dr. Banjob mainitsi, että he itse asiassa haluaisivat sekä sen että Kouluttajan käsikirjan thaiksi. Jos vain toinen käännetään, lienee viisainta kääntää ensin Osallistujan kirja. Kouluttajat toivon mukaan voisivat työtään varten hyödyntää englanninkielistä Kouluttajan käsikirjaa.
4) Nepal
4.11.–4.12.2010
Matka oli ensitutustumisemme Nepaliin. Sikäläisen perhetyön kuvioita oli suunniteltu melko pitkään Kirsti Kirjavaisen toimiessa innostajana siihen.
SLS:lla on Nepalissa suuri joukko KYT-yhteistyökumppaneita. Seurakuntapuolen tärkein kumppani on NCFN, Nepalin evankelisten seurakuntien yhteisö. Sen piirissä on noin 1.000 seurakuntaa (joita Nepalissa on kaikkiaan noin 10.000). Kaikkiaan Nepalissa on noin miljoona kristittyä, 3-4% väestöstä.
Neliviikkoinen matkamme Nepaliin oli paitsi tutustumismatka, myös pohjustusta juuri alkaneen Nepalin perhetyön projektin (Family Ministry Training Project) koulutustoimintaan tulevina vuosina. Pidimme eri puolilla maata kolme paripäiväistä avioparikurssia, joiden osallistujista toivomme löytyvän pariskuntia ensi vuoden kouluttajakurssille. Vierailimme myös teologisessa seminaarissa. Tapasimme eri vaiheissa paljon erilaisia toimijoita ja vaikuttajia.
Nepalin perhetyön projektia johtaa yhteistyökumppanimme johtajuuskoulutusosaston johtaja Manoj tukenaan vaimonsa, joka on suorittanut sielunhoidon (Counselling) tutkinnon. Heidän on määrä toimia työparina tulevilla kouluttajakursseilla. Verrattuna esim. Thaimaan tilanteeseen, Nepalin perhetyön tulevaisuus näyttää varsin valoisalta juuri tämän pariskunnan ansiosta.
Osia Palmujen kirjan perhetyön opetusaineistosta on jo käännetty nepaliksi, ja tarkoitus on kääntää koko kirja ensi vuoden syksyyn mennessä. Ainakin alkuvaiheessa Nepalissa käännetään ”Perhetyön osallistujan kirja”. Näin tehdään olettaen toivorikkaasti, että tulevat paikalliset kouluttajat voisivat omassa työssään hyödyntää englanninkielistä Kouluttajan käsikirjaa. Osallistujan kirjaa voivat käyttää sekä kouluttajat että osallistujat.
Vierailimme myös Lähetysseuran KYT-yhteistyökumppanien seminaarissa. Kiinnostusta perhetyöhön oli sielläkin. Perhenäkökulman voisi hyvin luontevasti ottaa huomioon erilaisissa KYT-hankkeissa, kuten esim. hiv-aids –ohjelmissa, ym. – Verkostoitumiseen perhetyön rintamalla on runsaasti mahdollisuuksia Nepalissa. Yhteistyötahoja on varmasti löydettävissä sirpaleisen seurakunta- ja järjestökentän piiristä. - Perhetyö on hyvin luonnollinen alue, missä voidaan palvella ihmistä kokonaisuutena, erottelematta sen kummemmin ”hengellistä” palvelua muusta. Perhetyö palvelee paljon laajemmin kuin ”vain hengellisesti”.
Nepalin perhetyön johtaja Manoj kertoi, että perhetyötä on Evankelisten seurakuntien yhteisön toimesta tehty jo muutama vuosi mm. järjestämällä kolmipäiväisiä seminaareja pariskunnille. Mutta hän totesi, että heiltä puuttuu paikallisten kouluttaminen tekemään perhetyötä, ja siihen tarvittava opetusaineisto – se taas on juuri sitä, mitä SLS:n perhetyön ohjelma tarjoaa.
Nepalin perhetyön projekti (englanniksi) löytyy netissä seuraavan linkin kautta:
B) Perhetyön opetusaineistosta
Kuten yllä on jo mainittu, perhetyön kasvamisen ja juurtumisen kannalta koulutusaineiston saatavuus on ratkaiseva tärkeä. Laatimamme Perhetyön kouluttajan käsikirja (ja/tai siihen liittyvä Osallistujan kirja) on tätä nykyä saatavana useilla eri kielillä:
A) Painettu: 1. englanti, 2) amhara (Etiopia), 3) mandariini-kiina, 4) venäjä,
B) Käännös valmiina: 5) oromo (Etiopia), 6) khmer (Kambodzha),
C) Käännös pitkällä: 7) swahili (Tansania), 8) mongoli, 9) vietnam,
10) indonesia, 11) tagalog (Indonesia)
D) Käännös tekeillä 12) thai, ja 13) nepali
C) Ulkomaanosaston perhetyöstä Suomessa
1) Avioliittoleirit
Suomessa SLS:n perhetyön alkuna voitaneen pitää Kirsti Ijäksen aloittamia lähettien avioliittoleirejä 1980-luvun lopulla. Niitä pidettiin vain SLS:n läheteille kesään 1997 asti. Vuodesta 1998 alkaen avioliittoleiritarjontaa on pidetty yllä ns. tavallisten avioliittoleirien viitekehyksissä, 2000-luvun alkuvuosista alkaen Kalajoen kristillisellä opistolla, SLS yhdessä Kansanlähetyksen kanssa. Avioliittoleirit ovat olleet hyödyllisiä, paitsi osallistujapariskunnille itselleen, myös sytyttäjänä ja innostajana perhetyön tekemiseen työalueilla.
Olemme vuosittain (1995 alkaen) olleet vastuunkantajina lähetystyöntekijöille tarjottavilla avioliittoleireillä. Heinäkuussa 2010 olimme mukana Kalajoen avioliittoleirillä yhtenä vetäjäparina. Toimitimme talvella kutsun tälle leirille kaikkien kirkon lähetysjärjestöjen ja Fidan kotimaahan palaaville läheteille. Pidimme kaksi luentoa ja vastasimme toisesta lähettiryhmästä. Lähettipariskuntia oli mukana kolme: Venäjältä, Etiopiasta ja Mongoliasta.
2) Perhetyön päivät
Vuodesta 2002 alkaen on vuosittain järjestetty perhetyön koulutus- ja neuvottelupäiviä, joita voi pitää myös pienimuotoisina TOT- eli Training of Trainers –tyyppisinä kursseina. Perhetyön päivät ovat olleet hyödyllisiä perhetyötä tekeville, myös sytyttäjinä ja innostajina perhetyön aloittamiseen työalueilla.
Perhetyön päivien 2010 luennoitsijavieraina olivat Kaija Maria ja Lari Junkkari. Heidän aiheenaan oli ”Seksuaalisuuden ja seksuaalietiikan ymmärtäminen eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa”. Päivillä oli mukana Lähetysseuran työntekijöitä seitsemältä eri työalueelta yhteensä 24 henkeä. Tänä vuonna päiville ei tullut mukaan työntekijöitä muista lähetysjärjestöistä, vaikka heitäkin oli kutsuttu mukaan. Kirkon Lähetystyön keskus sen sijaan oli edustettuna.
3) Ohjausryhmä
SLS:n ulkomaanosastolla toimii Perhetyön ohjausryhmä. Puheenjohtaja on (Palmujen Suomen-esimies) Riitta Laakio, jäsenenä Palmujen lisäksi Janne Hassinen. Osittain mukana ovat olleet myös Karita Laisi ja Raila Mantere.
D) LOPUKSI; Henkilökohtaista
Nelivuotisen ”Perhekasvatustyön tukiohjelman” ensimmäinen vuosi on nyt takana. Vuosi on ollut varsin tiivis, väsyttäväkin. Tämän työn haaste on siinä, että se innostavuudessaan ja palkitsevuudessaan imaisee mukaansa niin täysin, että omat voimavarat ovat koetuksella. Seuraava vuosi on, jos Jumala suo ja elämme, erilainen. Tarkoituksemme on vierailla kylläkin useissa eri maissa, näillä näkymin Israelissa, Taiwanissa, Kambodzhassa, Singaporessa, Thaimaassa ja Nepalissa. Mutta saamme myös tilaisuuden pitää enemmän taukoa kuin päättyvänä vuotena oli mahdollista.
Olemme kiitolliset Jumalalle menneestä vuodesta. Kiitos myös Lähetysseuralle siitä, että kansainvälinen perhetyö on näin voinut päästä alkuun.
Vantaan Kaivokselassa 29.12.2010 Anna-Kaarina ja Matti Palmu
