Matane, Nippon! (Eli nähdään taas, Nippon)

Heinäkuun 3. päivänä lähdimme ennen puoltayötä lentämään Osakasta kohti Suomea. Sitä ennen olimme tiiviisti pakkailleet ja siivoilleet Koben asunnossa. Viimeisiä tapaamisia ja jäähyväisiä, tuliaisten hankintaa, muutama päivä välitila-asunnossa. Aimi totesikin, että nyt ollaan sitten kodittomia.

4.7. lento saapui reilusti myöhässä mutta turvallisesti Helsinki-Vantaan lentokentälle, jossa meitä oli varhaisesta aamu kuuden ajasta huolimatta vastassa iso joukko rakkaita perheenjäseniä. Kolme vuotta erossa, varsinkin lapsista on ollut välillä raskasta.

Pienen lepohetken jälkeen ajelimme Vantaalta Ryttylään, jossa odottivat Kansanlähetyspäivät. Pääsemme niin harvoin niihin osallistumaan, joten olimme päättäneet tulla mukaan jo lauantaina, jos suinkin jaksoimme. Oli suuri ilo tavata monia monia ystäviä! Se kaikki vilinä pitikin meidät hyvin valveilla iltaan asti, niin pääsimme aika hyvin Suomen rytmiin kiinni.

[… jatkuu … pdf-tiedosto]

PDF-muotoinen kirjeemme on luettavissa ja tulostettavissa tästä linkistä!

Terveiset Ananin seurakunnan 50-vuotisjuhlasta

Ananin luterilainen seurakunta Shikokun saarella juhli 50-vuotispäiviään 31.5.2026. Paikalla oli runsaasti väkeä ja myös vieraita Suomesta, kuten seurakuntaa aikoinaan aloittamassa olleet Vuokko Vänskä, Helena ja Jukka Kallioinen sekä Sakari Valkama. Juhlat huipentuivat Awaodori-tanssiin. Seurakunnan pastorina on tällä hetkellä Kazuya Nakagawa.

Lauria pyydettiin pitämään saarna juhla-jumalapalveluksessa aamupäivällä. Jumalanpalveluksen jälkeen nautimme yhteisen aterian ja iltapäivällä pidettiin juhlatilaisuus, jonne tuli myös alueen muista seurakunnista osallistujia. Tilaisuuden yhteydessä oli mahdollisuus kuulla hienoja musiikkiesityksiä sekä työssä mukana olleiden suomalaislähettien puheenvuoroja.

Meille Ananin seurakunta on tuttu oikeastaan kolmelta eri ajanjaksolta. Ensiksi, Asako asui lapsena Ananin kirkon pappilassa, joten riisipeltojen keskellä oleva rakennus ja monet seurakuntalaiset ovat hänelle tuttuja jo siltä ajalta. Perheenä saimme olla ensimmäisen kerran palvelemassa seurakunnassa vuosina 2007-2009 ensimmäisellä työkaudellamme heti kielikoulun jälkeen.

[… jatkuu … pdf-tiedosto]

PDF-muotoinen kirjeemme on luettavissa ja tulostettavissa tästä linkistä!

Uskon lahja

Kristitty ystävämme Miho-san on ollut ainoa kristitty perheessään jo usean kymmenen vuoden ajan. Hänellä on ollut koko ajan suuri halu jakaa uskoaan lähipiirinsä kanssa. Välillä hän on ollut epätoivoinen, kun on tuntunut siltä, että esirukous ja uskosta kertominen eivät tuota mitään tulosta.

Hänen iäkäs äitinsä muutti keväällä uuteen palvelukotiin ja Miho-san on ollut paljon hänen kanssaan. Äidillä on muisti jo haurastunut. Miho-san puhui hänelle välillä Jeesuksesta ja Taivaan Isästä. Yllättäen äiti sanoi nyt selkeästi, että hän haluaa uskoa Jeesukseen ja että hänkin haluaa mennä Taivaaseen. Miho-san ilahtui tietysti kovin, mutta oli epävarma siitä, onko äiti oikeasti tietoinen siitä, mitä hän sanoo. Hän lähetti meillekin videon, jossa äiti sanoo uskovansa Jeesukseen, iloinen ilme kasvoillaan.

Yoshinogawan pastori kävi myös tapaamassa äitiä ja ensi kerralla hänkin vähän arasteli, mitä tässä pitäisi tehdä. Toisella kerralla käydessään hänkin totesi, että kyllä äiti nyt todella on saanut uskon lahjan ja niinpä hänet kastettiin pääsiäispäivänä Jumalan perheväen jäseneksi ja Taivaan perilliseksi.

[… jatkuu … pdf-tiedosto]

PDF-muotoinen kirjeemme on luettavissa ja tulostettavissa tästä linkistä!