Anna-Kaarina ja Matti Palmu, Box 4, HOSSANA, Ethiopia, puh. +251 6 552 026
Sähköpostit kuten tähänkin asti: (yhteisesti molemmille:)
etiopian@palmu.st
(tai:) anna-kaarina.palmu@felm.org
(tai) matti.palmu@felm.org;
Internet-osoite: http://etiopian.palmu.st/
Hosainassa 29.1.2002
YSTÄVÄT,
Aurinkoinen tervehdys Etiopiasta. Uusi vuosi on päässyt hyvään alkuun. Kiitollisin mielin olemme alkamassa uutta työvuotta. Jumala on pitänyt hyvän huolen niin meistä kuin työstämmekin. Kiitos esirukouksistanne ja muunlaisesta muistamisesta, kirjeistä, korteista, sähköpostista.
Kokousmatkalla
Tammikuun puolivälissä olimme reilun viikon pääkaupungissa. Mekane Yesus -kirkon johtokunta kokoontui Addis Abebassa 14.-19.1. Me olimme taas tapamme mukaan paikalla erityisesti kokouksen kahvi- ja ruokataukojen aikana. Tapasimme kaikkiaan 12 hiippakunnan edustajia, joiden kanssa teimme suunnitelmia tulevista kursseista. Kurssiohjelmamme on nyt periaatteessa sovittu kevääseen 2003 asti. Jatkamme ns. "peruskurssejamme" niissä hiippakunnissa, missä emme vielä ole käyneet, mutta samalla aloitamme jo toisen vaiheen, mihin kuuluu perhetyön kouluttajakurssien järjestäminen. Ensimmäinen kouluttajakurssi pidetään huhtikuussa Hosainassa. Perhetyöhön tarvitaan kipeästi uusia opettajia.
Varjelusta kotona
Meidän pääkaupunkimatkamme aikana kotonamme Hosainassa sattui varsin pelottava tilanne. Apulaisemme Birke oli työssä ja aikoi ryhtyä paistamaan pullaa tuloamme varten. Uuni oli lämpiämässä, ja hän pani myös sähkölevyn päälle keittääkseen teevettä. Silloin liesi oli syttynyt palamaan, liekkejä oli eri puolilla. Birke oli huutanut apua ja samalla kiireesti kantanut kaasupullon pihalle turvaan. Liesi toimii sekä sähköllä että kaasulla. Naapurin pihamies oli huudot kuultuaan juossut paikalle ja irrottanut lieden sähköjohdon pistorasiasta. Uhkaavasta tilanteesta selvittiin säikähdyksellä. Kiitos Jumalalle!
Lähetysseuran etiopialainen remonttimies sai saman tien lieden korjattua. Yksi sähköjohdon liitin oli sulanut ja aiheuttanut oikosulun, mistä seurasi tulipalon alku. Birke meni kuitenkin varmuuden vuoksi paistamaan pullat naapuriin, kun ei enää ennen meidän tuloamme uskaltanut lieteen koskea!
Juuri ennen Addis Abeban matkaamme jääkaappimme lakkasi toimimasta. Ja sitten keittiön ulko-oven lukko hajosi. Varastosta löytyi onneksi vanha, kunnostettu jääkaappi, joka alkoi alkuhankaluuksien jälkeen toimia. Ja hajonneen lukon tilalle vaihdettiin uusi. Birke sanoi, että hän nyt aina työhön tultuaan rukoilee, että kaikki pysyisi kunnossa!
"Voisitteko auttaa?"
Eilen aamulla ovellemme koputti mies kuluneissa vaatteissa. Joku viikko sitten hän oli ollut meillä auttamassa kattoremontin teossa. Nyt hän tuli pyytämään taloudellista apua. Hän kertoi, että hänellä on 12. luokalla oleva poika, jonka pitäisi valmistautua ylioppilaskirjoituksiin. Pitäisi ostaa koulukirjoja, vaan rahaa ei ole.
Toinen poika on 7. luokalla. Ja montako muuta lasta perheessä lieneekään! Matti yritti selittää jotain siitä, että on vaikeaa, kun avun tarpeessa olevia on niin paljon. "Niin, mutta te olette paljon paremmassa tilanteessa kuin me," mies sanoi. Ja oikeassahan hän oli.
Autatteko vieläkin
Myöhemmin samana päivänä saimme vieraiksemme yhden maaseutuseurakunnan papin vaimonsa ja vajaan vuoden ikäisen vauvan kanssa. Kyselimme kuulumisia. Söimme yhdessä lounasta. Mies antoi meille kirjeen, missä hän selitti, mihin kaikkeen hän tarvitsisi meidän apuamme. Tuota perhettä olimme jo aika lailla avustaneet aikaisemminkin!
Tuntuu, että avun pyytäjien määrä aina vain lisääntyy. Kahvin tuottajahinta on romahtanut alle puoleen edellisvuotisesta - viljelijä saa alimmillaan kolmanneseuron kilolta! Viljankin hinta on laskenut. Kaupunkilaiset ovat hyvillään (ehkäpä tekin siellä Suomessa, kun kahvin hinta laskee?), mutta maanviljelijät ovat lähes ylipääsemättömissä vaikeuksissa. Vuodentulo jää minimaaliseksi. Miten perhe elätetään?! - Suuri osa maaseudun papeista on myös maanviljelijöitä. Seurakuntien maksama "palkka" on aivan liian pieni, jos he ylipäätään saavat palkkaa.
Kerta toisensa jälkeen pohdimme, mikä olisi oikea tapa auttaa näitä ihmisiä. Avun tarpeessa olevia on niin paljon. Kaikkia ei voi auttaa. Mistä tietää, kuka eniten on avun tarpeessa? Jatkuva köyhyyden kohtaaminen ahdistaa.
Pepi-koira
Mutta iloisiakin asioita tänne kuuluu. Tammikuun puolivälin paikkeilla saimme pienen, suloisen koiranpennun hoidettavaksemme. Joku kulkukoira oli synnyttänyt seitsemän pentua naapurissa olevan varaston alle. Koiran omistaja ei halunnut niitä, joten me otimme yhden urospennun kasvamaan vahtikoiraksi. Pihamiehemme Abraham oli erityisen innostunut koiran ottamisesta. Hän oli jopa valinnut meille sopivan pennun. Auliisti hän lupasi hoitaa koiraa hyvin, erityisesti meidän matkoilla ollessamme. Näyttää myös siltä, että kissamme on saamassa piakkoin pentuja!
Hyvän Jumalan siunausta elämäänne!
terveisin Anna-Kaarina (ja Matti)
KUUKAUDEN ELÄINKUVA: Vajaan kahden kuukauden ikäinen
koiranpentumme Pepi Palmulainen maasturin konepellillä:
"Täältähän voi vaikka pudota!"
Goden kirkko oli vielä täydempi kuin tavallisina pyhinä joulu-
päivänä 7.1.2002. Pikkupojat seurasivat kirkonmenoja ikkuna-
luukun kautta ulkopuolelta.
Joulu on Etiopiassa seurakunnan juhla. Goden seurakunnan
joulukirkossa jaettiin jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokansalle
juhlaleipää.
Ja vielä kirkkoväelle tarjoiltiin kahvit, edelleen siis Goden kirkossa.
Mattikin sai kupillisen täkäläistä juhlakahvia, jonka mausteena
on paitsi suolaa myös runsaasti sulaa voita! Lähettien arvioinnit
tämän juhlakahvin herkullisuudesta vaihtelevat.
|
"Isä. Sinä annat meille elämän. Jeesus, Sinä annat meille rakkauden. Henki, Sinä annat meille viisauden. Auta meitä antamaan elämämme, rakkautemme, mielemme, itsemme Sinulle." (Adams, Avoin portti)
|
