Anna-Kaarina ja Matti Palmu,
osoite Suomessa kesäkuun alusta syyskuun alkupuolelle: Opintie 5, 72100 KARTTULA
Sähköpostit: (yhteisesti molemmille:) etiopian@palmu.st  (tai:) anna-kaarina.palmu@felm.org  (tai) matti.palmu@felm.org ; Internet-osoite: http://etiopian.palmu.st/
 

Hosainassa, Tuulirinteellä 29.4.2003

Ystävät, huhtikuinen tervehdys Hosainasta!

”KRISTUS ON YLÖSNOUSSUT!” laulettiin viime sunnuntaina Tunton seurakunnan kirkossa, missä olimme pääsiäisen vietossa. Pääsiäinen oli täällä tänä vuonna viikkoa myöhemmin kuin Suomessa. Niinpä saimme viettää kahtena peräkkäisenä sunnuntaina pääsiäisjuhlaa!

Suomalaisena pääsiäispäivänä vietettiin Addis Abebassa suomalaista perhemessua, missä saarnan piti Lauri Palmu, Matti oli liturgina ja Laurin vaimo Asako palveli kanttorina.

Pääsiäisvieraita

Olemme suuresti iloinneet siitä, että saimme tänne kolmen viikon vierailulle poikamme Laurin perheineen. Pian 10 kuukauden ikäinen Benjamin-poika valloitti heti isovanhempansa iloisuudellaan. Vähän varovaisesti ensin alkuun teimme tuttavuutta, mutta varsin pian hän jo luottavaisesti istahti syliin. Kun Laurin perhe tuli Addikseen, olimme vielä kurssimatkalla länsi Etiopiassa. Seuraavana päivänä ajoimme pääkaupunkiin heidän luokseen.

Muutaman päivän olimme ensin Addis Abebassa, sitten tulimme tänne Hosainaan. Pääsiäisaamuna matkustimme Laurin lapsuuden maisemiin Tuntoon pääsiäiskirkkoon. Vierailimme muutamassa ystäväperheessä. Yövyimme pienessä paikallisessa majatalossa, missä Benjamin-vauva sai osakseen paljon ihailua ja ihmettelyä. Ihmeen hyvin matka onnistui.

Kurssikierros pidetty

Iso kiitoksen aihe on, että olemme saaneet päätökseen kaikki tälle työkaudelle suunnittelemamme kurssit. Maalis-huhtikuun vaihteessa opetimme Hosainan teologisessa seminaarissa toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille avioliitosta ja perheestä. Saman viikon lopulla matkustimme n. 400 km länteen Nekemteen, missä pidimme vielä perhetyön kouluttajakurssin. Kahden viikon mittaisella kurssilla oli osallistujia kuudesta eri hiippakunnasta, yhteensä 10 pariskuntaa. Kaukaisin pariskunta matkusti kurssille kolme päivää, 1030 km!

Nekemten kurssilaiset pitivät taas kukin vuorollaan lyhyitä opetusjaksoja. Kovasti he olivat innostuneita perhetyöstä. Toivottavasti into säilyy kurssin jälkeenkin niin, että he opettavat muita omissa hiippakunnissaan.

Ihmisen elinpäivät ovat kuin ruoho...

Oman leimansa kouluttajakurssillemme loi se, että Nekemten hiippakunnan seurakuntatyön johtaja, jonka oli tarkoitus olla vaimonsa kanssa mukana kurssillamme, kuoli yllättäen ilmeisesti pahanlaatuiseen malariaan. Maanantaina 7.4. kuulimme Nekemteen saavuttuamme, että pastori Asfau ei ainakaan heti voisi tulla kurssillemme mukaan, koska hän oli joutunut sairaalaan. Keskiviikkoaamuna kuulimme hänen olevan jo vähän paremmassa kunnossa. Ja sitten torstaiaamuna tuli suruviesti: sairas oli yöllä menehtynyt.

Pikaiset hautajaiset

Hautajaiset ovat täällä merkittävä tapahtuma, joten mekin aamulla ensin pohdimme, voimmeko jatkaa työskentelyä tuona päivänä. Päädyimme keskusteltuamme kurssilaisten kanssa siihen, että jatkamme kurssia ohjelman mukaisesti hautajaistilaisuuteen saakka. Muutimme kurssiohjelmaamme vain sen verran, että otimme päivän alkuun kuolemaa käsittelevän raamattutunnin, jonka piti olla viimeisenä kurssipäivänä.

Hautajaiset pidettiin heti kuolinpäivänä. Mekane Yesus -kirkon johtaja, pastori Iteffa Gobena piti muistopuheen. Kirkon johtajat olivat lähteneet heti suruviestin kuultuaan ajamaan Addis Abebasta (330 km) ollakseen mukana hautajaisissa. Paikalla oli myös naapurihiippakuntien edustajia. Pidetyn työtoverin äkillinen kuolema järkytti mieliä.

Puoli kuuden aikaan iltapäivällä hautausmaalla kuuntelin mullan kolahtelua arkun kannelle ja mietin, miten äkkiä kaikki olikaan tapahtunut. Viikko sitten mies tunsi itsensä sairaaksi, joutui kolme päivää sitten sairaalaan ja nyt jo peitettiin hautaa.

Ylösnousemustoivo

Viikon lopulla kävimme surukodissa, joka oli täynnä surevia ihmisiä: naapureita, työtovereita, sukulaisia, ystäviä. Keskustellessani lesken kanssa, hän pyysi, että muistaisimme häntä ja kolmea lasta (nuorin vasta 7-vuotias) rukouksissamme.

Pääsiäisaika muistuttaa meitä siitä, että kuolema ei ole kaiken loppu. Kristuksessa meillä on toivo kuoleman jälkeisestä elämästä. Tähän toivoon luottaen pastori Asfaun leskikin miettii perheensä tulevaisuutta.

Kesäksi Suomeen

Työkautemme on päättymässä. Jos Jumala suo, lennämme toukokuun lopussa Suomeen. Toivottavasti tapaamme Lähetysjuhlilla tai nimikkoseurakunnissa, tai vaikkapa meillä Karttulan Opintiellä!

 

Siunausta teille jokaiselle toivotellen,

Anna-Kaarina (ja Matti)

 

 

NUOREMMAT PALMUT LISÄÄVÄT...

3 viikon matka synnyinmaahan

Päätimme viettää vuoden 2003 kesälomaa hieman etuajassa. Lauri onnistui kiireisen kevään keskellä olemaan lomalla 18.4.-12.5. Asako viettää hoitovapaata kotona Benjaminin kanssa, joten hänen puoleltaan loman pitäminen huhti-toukokuussa ei vaatinut mitään ylimääräisiä neuvotteluja. Olimme jo pitkään suunnitelleet matkaa Laurin synnyinmaahan Etiopiaan, joten oli hienoa, että Matti-vaari ja Anna-Kaarina-mummo saivat kurssinsa päätökseen juuri lomamme alla.

Uutta ja tuttua

Addis Abeba on kaupunkina muuttunut todella paljon. Kuluneen 10 vuoden aikana liikenteen määrä on kasvanut hurjasti. Lisäksi kaupunkiin on rakennettu paljon suuria ja hienoja rakennuksia. Supermarketteja tuntuu olevan joka korttelissa ja niiden tavaravalikoima on moninkertaistunut. Uusi komea ”kehätiekin” vetää vertoja Helsingin kehäteille.

Hosainan lähetysalue nostaa Laurin mieleen paljon lapsuuden muistoja. Pikkumetsikkö, jossa lapsena leikittiin leikkiautoilla on muuttunut suureksi. Ojat jossa liukasteltiin kumisaappaissa ovat kasvaneet umpeen, tuttuja kiipeilypuita ei juuri enää ole, avoimet vesialtaat on rakennettu taloiksi, niityt ovat muuttuneet metsiköiksi. Talot ovat kuitenkin tuttuja; ”Tuo oli meidän talo, tuo oli Vehkojen, jne.”

Afrikkaan tutustumassa

Asako (ja myös Benjamin!) ovat ensimmäistä kertaa Etiopiassa ja paljon on ihmeteltävää ja opittavaa. On ollut mukava tutustua maahan, jossa Lauri on viettänyt lapsuutensa. Luonto on kaunista, mutta maan köyhyys on näkyvää. Ihmiset ovat ystävällisiä, mutta kansa vaikuttaa toisaalta myös ylpeältä. Ei ole lähetystyö täälläkään helppoa, vaikka suuria herätyksiä onkin toisin kuin Japanissa. Suomesta käsin köyhien etiopialaisten auttaminen vaikuttaa ehkä helpolta, mutta onkin todella haastavaa taiteilla jatkuvien avun pyyntöjen, naapurikateuden ja epärehellisyyden keskellä ”rikkaana” suomalaisena. Asakoa ilahduttaa kuitenkin erityisesti etiopialaisten lasten iloinen hymy. Kun itsellä on pieni lapsi, on liikuttavaa katsoa, miten 5-6 -vuotiaat isosisarukset kantavat pikkusisaruksiaan selässä päivät pitkät.

Benjamin-vauva ei tunnu olevan moksiskaan eksoottisesta ympäristöstä. Parhaiten unetkin näkyvät tulevan vaarin ajaessa maasturilla erinomaisen kuoppaisia etiopialaisia teitä. Pääasia taitaa olla se, että äiti ja isä sekä mummo ja vaari hoitavat hyvin ruoka-, uni- ja leikkiasiat.

Vapaaehtoispalvelijoita

Miten etiopialaiset papit ja evankelistat elättävät perheensä? Tämä kysymys nousee päällimmäisenä mieleen kun kuulee kuinka monet työskentelevät vain jopa 3 euron kuukausipalkalla. Kutsumus seurakuntatyöhön pitää olla todella voimakasta, jos joku suostuu tekemään kokopäiväistä työtä lähes korvauksetta vuosikausien ajan. Samaan aikaan seurakuntien lukumäärä kasvaa, mutta pappeja ja evankelistoja ei ilmeisesti saada koulutettua samassa suhteessa. Seurakunnat tarvitsevat opetusta, mutta mistä opettajia? Mistä opettajia, kun ei palkkaa?

Omat lähetyssuunnitelmat

Matka Etiopiaan on perheellemme myös lähetystyöhön tutustumista. Vaikka olemme molemmat lähetyslapsia ja lähetystyön arki on siten tuttua jo lapsuudesta, niin olemme nyt aikuisiällä alkaneet pohtia lähetystyötä myös omana uravaihtoehtona. Rukoilemme Jumalan johdatusta omille suunnitelmille!

Asako, Lauri ja Benjamin Palmu


 


KUUKAUDEN ELÄINKUVA: Palmujen kotipihan kilpikonna
(yksi viidestä pienestä - kuudes on iso ”Abbaba Eeli”)


Perhetyön kouluttajakurssilla opittiin miehen ja naisen erilaisuutta:
miten syttyvät kuivat lehdet, miten taas syttyy puuhiili ...


Kes Asfaw Ofgaan hautakumpu Nekemten hautausmaalla -
noin 17 tuntia vainajan kuoleman jälkeen!


Asako ja Lauri Palmu esittämässä tervehdystä Goden kirkossa
25.4.2003. Tulkkina Matti Palmu amharan- ja evankelista
Belatsou hadijankieleen.


Benjamin veti lapsia puoleensa Goden kirkon ulkopuolella
pitkäperjantain jumalanpalveluksen aikana. Äiti ja mummo
vuorottelivat vahteina.


Palmujen kolme sukupolvea Hosainassa huhtikuussa 2003:
(vas.) Matti, Anna-Kaarina, Lauri ja Asako sekä
10-kuukautinen Benjamin

 

”Älkää pelästykö! Te etsitte Jeesus Nasaretilaista, joka oli ristiinnaulittu. Hän on noussut kuolleista, ei hän ole täällä... Menkää nyt sanomaan hänen opetuslapsilleen: ´Hän menee teidän edellänne Galileaan. Siellä te näette hänet´.”

(Mark. 16:6-7)

ILOITEN KIITTÄKÄÄ:
  • Monin paikoin jatkuneista ”pikkusateista”;
  • Myönteisestä liikahduksesta työlupa-asioissa;
  • Laurin perheen vierailusta Etiopiaan;
  • Siitä, että olemme saaneet päätökseen suunnitellun kurssiohjelmamme;
  • Jumalan varjeluksesta ja avusta erilaisilla matkoillamme usein varsin huonoilla teillä;
  • Perhetyöhön innostuneista työntekijöistä eri hiippakunnissa;
  • Pääsiäisen ilosanomasta ja sen tuomasta toivosta: Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti, ja haudoissa oleville elämän antoi!

RUKOILKAA SIIS:
  • Apua nälästä kärsiville miljoonille ihmisille;
  • Suotuisia ilmoja eri puolille Etiopiaa;
  • Anna-Kaarinan, ja muidenkin lähettien työlupien uusimisen puolesta - rukoilkaa, että suma todella laukeaisi; paluuviisumia ei saa ilman uusittua työlupaa;
  • Viisautta Mekane Yesus -kirkon perhetyön jatkosuunnitelmiin: miten turvata työn jatkuvuus;
  • Hyvää, sopivaa etiopialaista työntekijää perhetyön vastuunkantajaksi;

Siunausta ja Herran läsnäoloa ohjelmiin:

  • Paluu Suomeen kotimaan jaksolle 31.5.;
  • Lähetysjuhlat Joensuussa 6-8.6.