Anna-Kaarina ja Matti Palmu, Box 2397, ADDIS ABEBA, Ethiopia

 

Sähköpostit: (yhteisesti molemmille:) etiopian@palmu.st  (tai:)

anna-kaarina.palmu@felm.org  (tai) matti.palmu@felm.org

 

Kännykät: +251 911 682 378 (A-K)  +251 911 411 273 (M), kotinumero +251 11 552 1732

 

 

                                                                                                 Addis Abebassa 30.4.2008

 

KUUKAUDEN LUONTOKUVA:

Meduusa (polttiaiseläin) Tyynen valtameren rannalla

 

 

 

Ystävät,      

Hyvää pääsiäisajan jatkoa teille kaikille! Tänään on vapunaatto, mutta kirjeen saadessanne vappu

on ollut ja mennyt - mutta pääsiäisaika on yhä meneillään! [Etiopiassa pääsiäinen oli vasta 27.4.]

 

Japani!      

Olipa elämys saada elää kolme viikkoa Japanissa! Niin perin erilaista, niin kovin teknistä, kiireistä, ja uskokaa tai älkää: KYLMÄÄ! En ole aikoihin palellut yhtä paljon kuin noina Japanin-viikkoina erityisesti sisätiloissa. Eihän siellä suomalaisittain oikeasti niin kauhean kylmä ollut, mutta 10-15 astetta vain tuntui tosi kalsealta. Ja sitten toisaalta: niin perin ystävällistä, toimivaa, sujuvaa, toiset huomioonottavaa, sanalla sanoen LÄMMINTÄ! Tuntui hyvältä.

 

 

 

Japanin Palmut, Jorma-vaari ja Lea-mummo Pihkala, Annukka-mummo ja Matti-vaari Palmu

Aimi-vauva Matti-vaarin kanssa käsikkäin.

Kastejuhla          

Aimi Kaarina Palmu liitettiin pyhässä kasteessa seurakunnan jäseneksi, Jumalan lapseksi ja taivaan perilliseksi 1.4.2008 Hiruzenissa, Japanissa. Saimme pysähtyä miettimään omaakin kastettamme itse kukin: elänkö minä kasteen armosta. Pienen lapsen avuttomuus puhuttelee. Meille avuttomille Jumala suo armon ja Pyhän Hengen johdatuksen, ilman pienintä omaa ansiotamme!

 

Hiruzenin vuorilla oli vielä huhtikuun alussa lunta. -

Kansanlähetyksen lähettienkokousväki Hiruzenissa 1.4.2008. (Kuva: Lauri Palmu)

Kastejuhla oli osa Kansanlähetyksen lähettienkokousta. Iltaohjelmassa saimme Anna-Kaarina ja minä tilaisuuden esitellä Mekane Yesus -kirkkoa ja sen perhetyötä paitsi KL:n myös samassa keskuksessa tuolloin kokoontuneille norjalaislähetyksen (NLM) ja Kylväjän läheteille.

 

 

Tokushiman kaupunki (noin 270.000 asukasta) on Shikoku-saarella Länsi-Japanissa.

Alla näkymä vuorelta alas Tokushimaan. Aava valtamerimaisema on Ananista.

Palmujen kodissa Tokushiman kaupungissa

Valtaosan kolmen viikon vierailuajastamme majailimme Asako ja Lauri Palmun kodissa. Olimme viimeksi nähneet tuon perheen syyskuussa 2005 heidän lähtiessään ensimmäiselle työjaksolleen Japaniin. Nyt saimme seurata jonkin aikaa perheen arkea ja vähän juhlaakin. Oli hyvä olla.

 

 

Palmujen Tokushiman-kotitalo, vierashuone, iltahetki olohuoneessa ja pääsiäisen aamupalapöydässä.

 

Viimeksi tavatessamme 3-v., nyt 5½-vuotias Benjamin on innokas leikkikoululainen, joka vierailumme aikana siirtyi (uuden lukuvuoden alkaessa huhtikuussa) uudelle luokalle. Hän lukee sujuvanoloisesti sekä japanin- että suomenkielisiä tekstejä. Syksyllä 2005 yksivuotias tyttölapsi Helen on nyt omaa tahtoaan voimakkaasti etsivä 3½-vuotias - kuin itse aurinko kun sille päälle sattui. Benjaminin kanssa vaihdoimme monet karhunhalaukset, Helenin kanssa taas prinsessanhalaukset.

 

Benjamin lukee osuuttaan yhteisestä esirukouksesta Ananin seurakunnan pääsiäiskirkossa. - Benjamin koulusta lähdössä.

Kiotossa on 2000 temppeliä (emme käyneet niissä kaikissa). - Taustalla silta Shikokun saarelta pohjoiseen (Kuva: Lauri Palmu).

 

Tutustuimme nuorten Palmujen kanssa heidän seurakuntiensa lisäksi monenmoisiin kohteisiin lähellä ja vähän kauempanakin. Kerroimme heille jo etukäteen, että tulemme sukulaisvierailulle, emme niinkään turisteiksi, mutta paljon turistillekin käypää uutta myös näimme ja koimme.

 

Itä-Tokushiman seurakunnasta: Asako pitämässä jumalanpalveluksen alussa "lastensaarnaa". - Lauri saarnaamassa.

Seurakuntalaisia, vas. takana lasin takana lasten tila. - Asako ja Lauri pitämässä "Kids' English" lasten englanninkerhoa.

 

1. työjaksoa        

on usein eri lähetysten ajattelussa perinteisesti pidetty paitsi kielenopiskeluaikana myös yleisesti uuteen maahan, uuteen ilmastoon, uuteen kulttuuriin yms. tutustumisjaksona. Näin ollen läheteiltä ei ennen toista työjaksoa ole ainakaan periaatteessa edellytetty ns. täyttä työpanosta tai -kykyä. - Japanissa jo kielikoulukin kestää täydet kaksi vuotta, eli puolet 1. työjaksosta menee jo siihen. Nuoret Palmut olivat kyllä yllättävän hyvin ja täysillä jo nyt sisällä työnsä kuvioissa.

Asako-miniämmehän osaa japanin kieltä paljolti jo lapsuudestaan; Laurin(kin) kielitaitoa hämmästelimme monen monta kertaa. Kaksi Laurin japaninkielistä saarnaakin pääsimme kuulemaan, pääsiäisaamuna Ananissa ja vielä lähtöaamunamme 13.4. Itä-Tokushimassa. Palmut tekevät nyt kaksi vuotta (2007-2009) työtä kolmessa seurakunnassa, mainituissa sekä vielä Yoshinogawassa.

 

Vas. Asako opettamassa Raamattua lasten englanninkerhon päätteeksi Itä-Tokushimassa, oik. Lauri samassa tehtävässä Ananissa.
Alla vas. Lauri vetämässä Yoshinogawan seurakunnan englanninpiiriä, oik. Lauri opettamassa saman srk:n raamattupiirissä.

 

Pienpiirejä          

Pienen kirkon seurakunnatkin ovat pieniä, sata henkeä on jo paljon Japanissa. Seurasimme vierestä, miten Lauri perusteellisesti valmistautui milloin aikuisten, milloin lasten englanninpiiriin yms. Siinä mukana kulkiessaan näyttivät perheen lapset oppivan vähän jo englantiakin!

 

Pienten seurakuntien jumalanpalvelusta näytti usein seuraavan seurakuntalounas, joka syötiin suit sait ruokasaliksi muutetussa kirkkosalissa. Me vanhatpalmut saimme osaksemme summattoman määrän ystävällistä huomiota ja kiittelyä, "kun olette tällaisen palvelijan meille kasvattaneet..."!

 

Yllä vas. Ananin seurakuntalounas pääsiäiskirkon päätyttyä. - Oik. merkillinen ravintola: ei tilauksia, senkun nappaat liukuhihnalta haluamasi annokset! - Alh.vas: Kattaukset ovat kauniita Japanissa! - Etiopialaista kanavottia Japanin Palmuilla - kaikille maistui oikein hyvin!

 

Ruokia               

saimme nautiskella ja ihmetellä joka lähtöön. Lajeja tuntui löytyvän loputtomasti, joka ruokapaikassa erilaisia ja eri tavoin tarjoiltuina! Meren eläviä siellä paljon harrastetaan, ihan hyvää kyllä. Etiopiaan palattuamme emme paljoa voi syömisistämme kertoa esim. apulaisrouvallemme, evankeliselle kristitylle - hänelle jo sianlihansyömisemme on kauhistus, merenelävistä puhumatta!

 

                           Vierailulla Pihkaloilla Kobessa (1,4 milj. asukasta): Lea Pihkala, Anna-Kaarina, (Asakon sisko) Sinikka Pihkala sekä Jorma Pihkala.

                            Oikealla Osakan (2,6 milj. asukasta) suurkaupunkia. - Osaka-Kobe-Kioto -metropolialueella asuu runsaat 17,2 miljoonaa asukasta.

 

Perhetyötä         

tunnutaan tarvittavan kaikkialla. Olimme Japanissa lomareissulla, mutta toki kerroimme vähän joka käänteessä avioliitto- ja perhetyöstäkin: mainitun lähettienkokouksen lisäksi viidessä eri seurakunnassa sekä Koben raamattukoululla ja teologisessa seminaarissa. Eloa on paljon - mistä työntekijät Japanin-perhetyön saralle? Jospa Jumala antaisi joitakin uusia alkuja sinne teologiseen seminaariin tai vaikkapa Nishinomian seurakuntaan, mistä liekki voisi levitä?

Pääsiäisterveisin Matti   (ja Anna-Kaarina)

 

Isovanhemmat lähtivät Tokushimasta 13.4. kotimatkalle: Japani-Taiwan-Hongkong-Thaimaa-Kenia-Etiopia.

(Kuva yllä: Lauri Palmu) - Seuraavan kerran tapaamme, jos Jumala suo ja elämme, Suomessa kesällä 2009.

 

 

 

Lunastettu ja uudistettu sielu, miten määrättömästi oletkaan velkaa Kristukselle. Miten erikoisella tavalla sinun onkaan vaellettava ja suoritettava jokainen velvollisuutesi. Minkä ylistys- ja kiitospäivän pitäisi sunnuntain sinulle olla. Mikä taivas on olla seurakunnan yhteydessä – olla Kristuksen kanssa enkelien ja pyhien seurassa! … Hämmästy ja ihmettele joka kerta Kristusta ajatellessasi. Ja kun näet syntiä, katso Kristuksen armoon, joka on antanut sen anteeksi. Ja kun olet ylpeä, katso Kristuksen armoon, joka on tekevä sinut nöyräksi ja painava sinut maan tomuun.                                                                                             1600-luvun hengellinen kirjailija Thomas Wilcox, Kallis hunajan pisara, Herättäjä 2001, s. 50-51

                                                                                        

 

ILOITEN KIITTÄKÄÄ:

- Perhetyön laajenemisesta eri työalueille, kiinnostuksesta ja innostuksestakin eri tahoilla;

- Onnistuneesta Japanin-vierailustamme;

- Mahdollisuudesta tutustua moniin uusiin ystäviin ja työtovereihin Japanissakin;

- Nuorten Palmujen hyvästä alusta Japanissa;

- Terveistä lastenlapsistamme: Japanissa Benjamin, Helen ja Aimi, Kuopiossa Lyydia, Hilda ja Amanda.

- Varjeluksesta matkoilla Japanissa ja koti-lentomatkoilla  (Japani-Taiwan-Hongkong-Thaimaa-Kenia-Etiopia);

- Siitä, että Jumala varjeli Etiopiaa yli huhtikuisten vaalien niin, ettei levottomuuksia ole ilmaantunut.

- Yhä jatkuvasta pääsiäisajasta - siitä, että voimme joka sunnuntai juhlia elävää, Ylösnoussutta!

 

RUKOILKAA SIIS:

- Lähetystyön ja seurakuntien puolesta Taiwanissa ja Japanissa, että yhä uudet ihmiset löytäisivät Jeesuksen;

- Taiwanin kirkon perhetyön, Heiskasten ym. puolesta;

- Luterilaisen kirkon puolesta Japanissa, että kirkko löytäisi uusia(kin) toimintamuotoja työn edistämiseksi;

- Nuorten Palmujen ja kaikkien japaninlähettien puolesta;

- SATEITA ETIOPIAAN - nälänhätä on pahenemassa!

- Siunausta ja Herran läsnäoloa ohjelmiin:

   * Koulutusta perheneuvojina toimiville seurakuntien    papeille ym. vastuunkantajille Addiksessa 1.-2. ja  5.5.

   * Hosainan-matkamme 24-31.5. (perhetyön perustei-     den kurssi Hosainan  teol. seminaarilla 28-31.5.)

   * Perhetyön kouluttajien kouluttajakurssi (heille, jotka       jatkossa järjestävät kouluttajakursseja) 2-14.6.-08.

 

 

 

 

Japanin Palmut: Asako ja Lauri sekä Benjamin (5v 9kk), Helen (3v 8kk) ja Aimi (2kk) Tokushimassa 12.4.2008