Anna-Kaarina ja Matti Palmu  [Seuraava matka 7.2.2012 alkaen Israeliin]

Ukonkivenpolku 7 B 7, 01610 VANTAA

 

Yksityiset sähköpostit: anna-kaarina@palmu.fi  (tai) matti@palmu.fi

  (tai yhteisesti molemmille:) etiopian@palmu.fi

Työ-sähköpostit: anna-kaarina.palmu@felm.org (tai) matti.palmu@felm.org

 

Kännykät: 041 549 8449 (A-K), 040 581 7068 (M)

 

                                                                                                                                                                                                    Vantaan Kaivokselassa 30.12.2011

”Taas on yksi vuosi mennyt saamastani ajasta. Siitä kannan kiitoksen nyt, kaiken annoit lahjana.

Kiitos armon Jumala, hyvyydestä kaikesta. Minut muistit koko vuoden voimaa, siunausta suoden.”  VK 37:1

Ystävät ja sukulaiset, hyvät ihmiset lähellä ja kaukana!

Niin on tämäkin vuosi tullut päätökseen. Syksy on ollut poikkeuksellisen lämmin. Krysanteemit kukkivat edelleen parvekkeellamme, vaikka tammikuu on jo alkamassa.

 

Monenlaista on kuluneeseen vuoteen sisältynyt, iloa ja surua. Noista asioista voitte lukea enemmän mukana seuraavasta vuosikertomuksestamme. Päällimmäisenä kuluneesta vuodesta jää kuitenkin kiitollisuus siitä, että Herra on ollut hyvä ja armollinen.

 

Kiitos siitä, että olette jaksaneet vuodesta toiseen kulkea rinnallamme ja olla eri tavoin tukemassa lähetystyötä ja erityisesti nyt Suomen Lähetysseuran Perhekasvatusohjelmaa. Ilman teidän tukeanne työmme ei olisi mahdollista.

 

 

KUUKAUDEN LUONTOKUVAT: Härät vankkureitaan vetämässä ovat tätä päivää Länsi-Nepalissa

Nepalin terveisiä

Palasimme siis Nepalin matkaltamme 14.12. vesisateiseen Suomeen. Paluumatkamme Katmandun hotellista lähdöstä kotiin Kaivokselaan saapumiseen kesti 26 tuntia! Siinä jo tunsi matkustaneensa. Erityisesti noin viiden tunnin odottelu jatkolennolle varhain aamulla Milanon kentällä tuntui lentokoneessa vietetyn yön jälkeen puuduttavalta!

 

Matka kokonaisuutena oli varsin onnistunut. Siitä jäi ihan hyvä tuntu. Tapasimme monia perhetyöstä innostuneita eri kirkkojen työntekijöitä. Erityisen hienoa oli se, että kouluttajakursseille saimme osanottajia monista eri kirkoista tai kirkkokunnista.

Kouluttajakoulutusta

Pidimme matkamme aikana kaksi neljän päivän pituista perhetyön kouluttajakurssia. Ensimmäinen niistä oli marras-joulukuun vaihteessa Dhangadhissa, mistä kirjoitin edellisen kirjeemme. Toinen kurssi pidettiin heti seuraavalla viikolla lähempänä Katmandua Dhulikhelissa. Yhteensä kursseille osallistui 31 pariskuntaa eri kirkoista. –

Oli mielenkiintoista huomata, että vaikka molempien kurssien ohjelma oli sama, kurssit olivat kuitenkin varsin erilaisia.

 

Kouluttajakursseilla kun oltiin, kurssilaiset saivat vuoronperään pitää oppijaksoja nepaliksi käännetyn Perhetyön osallistujan kirjan pohjalta. Oli kerrassaan riemastuttavaa seurata, miten hyvin pariskunnat onnistuivat opettamaan mies ja vaimo yhdessä. Suurimmalle osalle kurssilaisista tämä oli ensimmäinen kerta. Ja monet vaimoista eivät ylipäätään olleet opettaneet lainkaan ennen kurssiamme. Opetusjaksojen jälkeen kävimme sitten palautekeskustelun tunnin kulusta: mitä hyvää siinä oli, mitä olisi voinut tehdä toisin, saivatko myös vaimot suunvuoron, jne. – Kyselimme myös, miten kukin pari koki opettamisen yhdessä. Erityisesti naiset iloitsivat siitä, että olivat saaneet uudenlaisen, rohkaisevan kokemuksen yhteistyöstä puolison kanssa. Tyytyväisiltä tuntuivat miehetkin, vaikka joku heistä kyselikin huolestuneena, onko siis tarkoitus, että heidän jatkossa tulee aina opettaa yhdessä!

 

Kuvia Nepalin perhetyön kouluttajakurssilta No1 Länsi-Nepalissa marras-joulukuun taitteessa 2011. Osallistujina oli 17 pariskuntaa.

 

 

(Kuvat yllä) Työtoverimme Anjila ja Manoj tulivat kaupungilta pyörätaksilla... ja ovat tässä pitämässä ensimmäistä harjoitustuntiaan.

(Kuvat alla) Harjoitustunteihin sisältyi useasti erilaisia ryhmätehtäviä: useiden pariskuntien ryhmiä,

nais-mies -ryhmiä, kahden tai sitten yhden parin muodostaneita ryhmiä.

 

 

 

(Kuvat alla) Harjoitustunnin aikana esitettiin ryhmäraportti … ja heti tunnin jälkeen käytiin aina palautekeskustelu.

Tässä Rita-rouva kääntää Anna-Kaarinan apuna, miehensä Paul taas Matin apuna.

Ja välillä tietysti piti syödä; kaunista kun oli, ruokailun aikana voitiin mukavasti olla ulkosalla.

 

 

 

 

 

 

Erään harjoitustunnin yhteydessä pidettiin viestintäharjoitus: piti piirtää kuva puolison suullisten ohjeiden perusteella.

(Kuva alla) Palmujen apuna olivat itsekin kurssilaisina olleet (vas.) Rita ja Paul sekä Manoj ja Anjila.

 

 

 

(Kuva yllä) Perhetyön kouluttajakurssin No 1 osallistujat Länsi-Nepalissa.

 

 (Kuvat alla) Oli yllättävää huomata, miten vaikea oli nepalin katsoa puolisoa suoraan silmiin.

Alakuvien rouva katsoi hetken... mutta vaikeaa se oli!

 

 

 

 

Kuvia Nepalin perhetyön kouluttajakurssilta No2 Keski-Nepalissa joulukuussa 2011. Osallistujina oli 14 pariskuntaa.

 

(Kuvat yllä) Näillä kursseilla pariskunnat pitivät harjoitustuntinsa opettaen vaimo ja mies yhdessä.

Se oli useimmille ensikokemus, erityisesti vaimoilla ilmeisen suuri rohkaisu.

Kun tuntiin liittyi ryhmätehtäviä, ne myös raportoitiin saman tien osana harjoitustuntia.

 

 

 

(Kuvat yllä) Harjoitustuntien jälkeen pidettiin aina palautekeskustelu. Anjila ja Manoj auttoivat Palmuja tulkkeina.

(Kuvat alla) Lounassalissakin oli melko kylmä... mutta kahvitauolla ulkona auringossa oli mukavan lämmintä.

(Kuvat alinna) Osa kurssilaisista tuli moottoripyörillä. - Kaupungilla moottoripyörä palvelee myös maidonjakelussa.

 

 

 

 

Perhetyön kouluttajakurssin No 2 osallistujat Keski-Nepalissa.

Kurssilaisten palautetta

”Ajattelimme, että te opetatte koko kurssin, kun kerran olette tulleet pitkän matkan Suomesta saakka, ja nyt te panittekin meidät opettamaan!” – ”Yhdessä puolison kanssa opettaminen on ollut hyvä kokemus.” – ”Täällä naista ja miestä kohdellaan tasaveroisina, kun meitä jopa rohkaistaan opettamaan yhdessä.” – ”Me olemme aina niin kiireisiä omilla tahoillamme. Tämä kurssi on tuonut meidät lähemmäs toisiamme.” – ”Olemme todenneet, että vanhojen perinteiden vastustaminen ja muuttaminen on mahdollista. On ollut todella hyödyllistä kuulla meitä vanhempien pariskuntien kokemuksia.” – ”Yleensä kursseilla ohjaajat näyttävät olevan kutakuinkin täydellisiä. Mutta tämä koulutus on ollut erilainen. Olemme voineet avoimesti jakaa myös omia heikkouksiamme.”

Jatkosuunnitelmia

Kurssien päättyessä jaoimme kurssilaisille paperin, missä selvitettiin, miten koulutusta on tarkoitus jatkaa. Koulutus koostuu kahdesta kurssijaksosta. Toinen osa pidetään noin vuoden kuluttua, jos Herra suo. Mutta myös väliin jäävä aika on osa koulutusta. Tarkoitus on, että kurssilaiset omissa kirkoissaan pitävät ainakin viisi erilaista opetustilannetta perheasioista ennen toista kurssijaksoa. Heidän tulee myös raportoida, mitä he ovat tehneet. – Viimeisenä kurssipäivänä kurssilaiset saivat mahdollisuuden tehdä suunnitelmia siitä, mitä ja miten he voisivat opettaa. Oli rohkaisevaa huomata, miten sitoutuneilta he vaikuttivat perheasioiden opettamiseen. Voimme luottaa siihen, että perhetyö jatkuu Nepalin kirkoissa.  Rohkaisevaa on ollut myös kuulla, että jotkut Lähetysseuran yhteistyöjärjestöt Nepalissa ovat pyytäneet perhetyön opetusta omille työntekijöilleen. Työmme ei siis ole turhaa!

 

Siunausta alkavalle uudelle vuodelle 2012

 

Anna-Kaarina (ja Matti)

 Joulukuvaelma Kuopion Kallaveden kirkossa jouluaattona 2011.

Kuopion Palmujen kodista oltiin tietokoneella videopuhelu-yhteydessä Japaniin:

(Kuvassa yllä oik.) Lyydia 9 v., Hilda 7 v. ja Amanda 4 v. kuuntelemassa, mitä Japaninpalmu-serkut

Benjamin 9 v., Helen 7 v. ja Aimi 3 v. kertovat joulunvietostaan Nishinomian-kodissaan.

 Vanhojen Palmujen kodissa Kaivokselassa ihmeteltiin joulunaikaan 2011, miten parvekkeella olevat

kesäkukka-krysanteemit kukkivat yhä vain 28.12., ja ulkona nurmikko viheriöi!

Etiopianpalmujen perhekunnan nuorimmaiset tulivat Vantaan-mummolaan vuodenvaihteeksi 2011-2012:

Kuopuksemme pojat Vilho 2,5 v. ja Arvi 2 kk. asuvat Tampereella, Pappilan kaupunginosassa.

________________________________________________________

Suomen Lähetysseura, Ulkomaanosasto – Anna-Kaarina ja Matti Palmu

Perhekasvatustyön tukiohjelman VUOSIRAPORTTI 2011

Taustaa

”Perhekasvatustyön tukiohjelma 2011-2013” on ulkomaanosaston hanke, joka ilman maantieteellistä rajausta ohjelmapohjaisena kohdistuu sellaisiin maihin, joissa Suomen Lähetysseuralla on yhteistyökumppaneita. Hanke kannustaa yhteistyökumppaneita ottamaan perhenäkökulma huomioon kaikessa toiminnassaan, ja tukee yhteistyökumppaneita niiden kouluttaessa vastuuhenkilöitä perhetyön eri osa-alueille. Hankkeen ensimmäinen vuosi 2010 oli pilottivuosi, mutta myös täyden toiminnan vuosi. Perhetyön kouluttajat Anna-Kaarina ja Matti Palmu tekivät 2010 neljä ulkomaanmatkaa: Etiopiaan, Venäjälle, Thaimaahan  ja Nepaliin.

PERHEKASVATUSTYÖN TUKIOHJELMA 2011 – TOIMINTAVUOSI 2 / 4

Toisen toimintavuoden kuusi kohdemaata olivat 1) Israel (kolme viikkoa), 2) Hong Kong – Taiwan (neljä viikkoa), 3) Kambodzha (viikko), 4) Singapore (viikko), 5) Thaimaa (1½ viikkoa) ja 6) Nepal (neljä viikkoa). Ulkomaan matkapäiviä kertyi yhteensä 103 (ed. vuonna 127), kotimaassa lisäksi vuoden mittaan 27 (23) päivää. Koko vuoden aikana oli 130 (150) matkapäivää. - Lisäksi seitsemäntenä kohdemaana on mainittava 7) Namibia, minne Marja ja Jussi Hankela tekivät ohjelman puitteissa neljän viikon koulutusmatkan.

A) Kuusi (+1) työmatkaa ulkomaille 2011; Arviointia perhetyön tilanteesta SLS:n näillä työalueilla

1) Israel 10.-28.1.2011                          

Lähetysseuran työllä Israelissa on pitkä historia. Perhetyötä ei sillä nimikkeellä liene tehty, mutta paljonkin on tehty sellaista, mikä asiallisesti on perhetyötä. Maahan muuttaneen 120-tuhantisen etiopialaisväestön parissa SLS ei ole erikseen tehnyt työtä, Kylväjällä puolestaan on sillä lohkolla melko pitkä kokemus.

 

Kirkko- ja seurakuntakuvio on Israelissa sekava ja sirpaleinen. Hepreankielisiä messiaanisten juutalaisten seurakuntia on 140, luterilaisia kolme. Amharankielisiä etiopialaisten seurakuntia on 14 (jäseniä arviolta 500–600). Lena Levin’in (ent. Grushko) mukaan perheongelmia on eniten etiopialaisten ja ukrainalaisten yhteisöissä.

 

Lena Levin’in johtama Machaseh-kansalaisjärjestö on toisaalta SLS:n omaa työtä, toisaalta se on itsenäisen järjestön itsenäistä työtä. Machaseh tuntuu Israelin perhetyötä ajatellen erinomaisen hyvältä yhteistyökumppanilta monestakin syystä. Se on aktiivinen, tehokkaan tuntuinen, se osaa verkostoitua ja hankkia tarvittaessa uusia tukijoita.

 

Lena Levin on esittänyt, että tekemämme Perhetyön kouluttajan käsikirja käännetään sekä hepreaksi että arabiaksi. Hän on työtovereineen aineistoamme käyttänyt ja katsoo sen erinomaisesti soveltuvan käytettäväksi Israelissa.

 

Vierailumme pääkohteena olivat etiopialaisseurakunnat. Kohderyhmästä päätti Lena Levin, hän nimittäin ajattelee etiopialaisseurakuntien voivan jatkossa olla esimerkkinä muille messiaanisille seurakunnille siitä, että paikalliset opetetaan opettamaan. Mitä tulee palestiinalaiskirkkoon (ELCJHL) ja länsirannan palestiinalaisalueiden palvelemiseen, tuntui Betlehemin ’Young Families’ -ohjelma varsin luontevalta yhteistyötaholta ajatellessa perhetyön kehittelyä palestiinalaisten keskuudessa.

 

Kiinnostusta ja siis jo toimintaakin perhetyön rintamalla oli myös palestiinalaisten puolella. Ilman muuta perhenäkökulmaa voisi ja pitäisi ottaa huomioon myös KYT-hankkeissa. Helmikuussa 2012 toivomme voivamme pitää ainakin jossakin palestiinalaiskirkon kuvioissa perhetyön peruskurssin. Useammalta taholta kuulimme, että Israelissa tarvitaan paikallisten kouluttamista tekemään perhetyötä, ja siihen tarvittavaa opetusaineistoa. Se taas on juuri sitä, mitä SLS-perhetyön ohjelma voi eri maissa tarjota. Tarve siis oli täälläkin jo olemassa paikan päällä, ei tarvittu ”herättelyä” meidän taholtamme. Juuri näin asia voi parhaim-millaan mennäkin. Helmikuun 2012 vierailumme aikana toiveenamme on saada alkuun perhetyön kouluttajien koulutus etiopialaisseurakunnissa.

2) Taiwan (25–27.2.2011 Hong Kong) 27.2.–24.3.

Teimme nyt kolmannen matkamme Taiwaniin; kaksi edellistä teimme Etiopiasta käsin vuosina 2008 ja 2009. Matka kesti HK-vierailu mukaan lukien neljä viikkoa.

- Perhetyö nykyisessä merkityksessään alkoi Taiwanissa 2007, kun SLS lähetti Heiskaset sinne perhetyöhön. He pääsivät silloisen työkautensa aikana hyvin vauhtiin

perhetyössä, ja palasivat 2010 uudelle työkaudelle. He eivät ole enää sidottuja yhteen seurakuntaan. Näin ollen heillä on hyvät edellytykset paneutua koko kirkon kattavan

perhetyön organisoimiseen.

 

Heiskaset ovat löytäneet uudeksi yhteistyökumppaniksi Mr. Brandon Changin, joka johtaa Happy Home World Alliance –järjestöä. Mr. Brandonilla on runsaasti kontakteja presbyteerikirkkonsa (TPC) piirissä ja myös vaikutusvaltaisiin poliittisiin sekä yhteiskunnallisiin tahoihin. Hän on ihastunut suomalaisiin Parisuhteen palikoihin. Ikävä kyllä Mr. Brandonilla ei tunnu olevan erityisempää näkyä opetus- ja kasvatustyöhön, jota perhetyö meidän kannaltamme ensisijaisesti on. Toivottavasti tämä yhteistyökuvio kuitenkin on hyödyllinen Taiwanin perhetyön verkostoitumisen kannalta.

 

Suomessa kehitetyt Parisuhteen palikat ovat suosittuja Taiwanin perhetyössä; Jouni Heiskanen on teettänyt niitä paikan päällä. Palikoihin liittyvä aineistopaketti on käännetty kiinaksi ja kirkko on alkamassa kouluttajien kouluttamisen palikoiden käyttöä ajatellen. - Palikat ovat erittäin hyvä, käytännöllisen havainnollinen keino opettaa tai keskusteluttaa perheasioita eri tilanteissa.

 

Opetusaineiston saatavuus ja käyttö seurakunnissa on elinehto perhetyön kehittämiselle. Hsinchun seminaari käännätti ja painatti tekemämme Perhetyön kouluttajan käsikirjan kiinaksi. Kirja löytyy useista yhteistyökirkon seurakunnista. Mutta järjestelmällinen tämän aineiston käyttöön ohjaava koulutus kirkosta toistaiseksi puuttuu. Toisaalta kirkon työryhmä on esittänyt toiveensa siitä, että myös Perhetyön osallistujan kirjamme käännettäisiin kiinaksi.

 

Taiwanissa olisi paljon syitä verkostoitumiseen perhetyön rintamalla. Ikävä kyllä verkostoitumattomuus näyttää olevan vallitseva käytäntö useiden Taiwanin yhteistyötahojemme keskuudessa, eikä suurta muutosta ole näköpiirissä. Näin työ on vaarassa näivettyä yhden pienen kirkon yksinään toimimiseksi. - Heiskaset vastaavat Taiwanin kirkon perhetyön TOT-koulutusten järjestämisestä ja toteutuksesta, yhteistyössä Vera-evankelistan ja Hsinchun seminaarin (China Lutheran Seminary) kanssa. Suomesta käsin tehtävän perhetyön aika saattaa nyt olla Taiwanin osalta ohi. 

3) Kambodzha 16–24.9.2011

Matka oli viikon mittainen ensivierailuni Kambodzhaan. Sen teki erilaiseksi aiempiin perhetyön matkoihimme se, että Anna-Kaarina ei (terveyssyistä) voinut olla mukana.

 

Lähetysseura on tähän asti ollut Kambodzhan-työssä mukana lähinnä kehitysyhteistyötä tekevän ICC –järjestön työyhteydessä. Nyttemmin SLS on pyrkinyt tukemaan myös seurakuntatyötä maassa. Perhetyö on varsin luonteva – ja todella tarpeellinen – uusi päänavaus kirkolliseen työhön. - Useammissa ICC:n kehitys-projekteissa on suoranaisesti tai välillisesti perhetyön elementtejä. Niissä ei kuitenkaan ole avioliittoa ja parisuhdetta vahvistavaa työtä. Seurakuntatyössä toimivat taas kaikki kertoivat, että tämäntapaista perhetyötä ei ole lainkaan. –

 

Olisi ensiarvoisen tärkeätä saada heti alussa perhetyön organisoimiseen mukaan evankelisten tahojen yhteisö EFC. - Metodistien raamattukoulu on avoimen yhteistyöhalukas. Olisi tärkeää saada mukaan myös suurin koulutuslaitos, Phnom Penhin raamattuopisto. Danmissionin lähetin Anne-Metten CEPA-ohjelma on hyvä kanava saada koulutukseen työssä olevia.

 

Pastori Joseph, joka on huolehtinut Perhetyön kirjan kääntämisestä khmerin kielelle, on jatkossa ensiarvoisen tärkeä monestakin syystä. Hän on taitava verkostoituja. Josephin Tree of Life –seurakuntaverkosto (17 srk:aa) on hyvä pesämuna perhetyön koulutuksen käynnistysvaiheessa. - Singaporen LCS-kirkko on perustanut sosiaalisen työn palvelujärjestönsä yhteyteen  ”Perhetyön yksikön”. LCS-kirkko on merkittävästi panostamassa lähetystyöhönsä Kambodzhassa, joten olisi luontevaa, jos he kanavoisivat Perhetyön keskuksensa panosta myös Kambodzhan-työhönsä.

 

Kambodzhan tapaisessa sirpaleisen seurakuntakentän maassa verkostoituminen on ensiarvoisen tärkeätä. Ikävä kyllä verkostoitumattomuus näyttää olevan yleinen toimintamalli tämänkin maan kirkkojen työssä. Perhetyön tapaisessa uudessa työmuodossa verkostoituminen on ehdottoman tärkeä tavoite. Olisi myös toivottavaa, että perhetyön jatkossa saataisiin koulutuksiin mukaan myös kehitysprojektien työntekijöitä - onhan perhenäkökulma tarpeen ottaa huomioon ohjelmassa kuin ohjelmassa.

 

Opetusaineiston saatavuus ja käyttö seurakunnissa on elinehto perhetyön kehittämiselle. Tekemämme Perhetyön (osallistujan) kirjan khmerinkielinen käännös on toivottavasti painatuskunnossa 2012. Kysyntää aineistolle löytyi välittömästi.

 

Kokemuksemme useammasta maasta on se, että perhetyön koulutus kannattaa järjestää kaksivaiheisesti. Jotta löydetään paitsi taidollisia, myös asialle innostuneita kouluttajia, on  tarpeen ensin järjestää peruskursseja. Niiden osallistujilla on mahdollisuus henkilö- ja pariskuntakohtaiseen ahaa-elämykseen: Tätä tarvitaan!  Tästä on hyötyä minulle ja meille!   Tätä haluan välittää muillekin! Yleensä peruskurssien osallistujista löytyy kipinän saaneita, joita on mielekästä kouluttaa kouluttajiksi.

 

Kambodzhan perhetyön ”koulutusputki” näyttää seuraavalta: A) kolme avioliiton/perhetyön peruskurssia elo-syyskuussa 2012, ja niiden osallistujista varsinaiseen koulutukseen valittaville B) kaksi (pidempää) perhetyön kouluttajakurssia vuotta myöhemmin 2013. Tavoitteena on koko ajan se, että perhetyön koulutus- ja toteutusvastuu kaikkineen tulee olemaan paikallisten kirkkojen/seurakuntien käsissä.

4) Singapore 24.9.-1.10.2011

Matka oli ensivierailuni Singaporeen. Tälläkään matkalla Anna-Kaarina ei voinut olla mukana. Tasan viikon kestäneen matkan aikana olin lähes kaikissa työtilanteissa

SLS:n työtoverien Kaija ja Tapio Karjalaisen kanssa.

 

Lähetysseura on ollut mukana Singaporen-työssä jo vuosia thai-siirtolaisten parissa tehtävässä työssä. Thai-seurakunnassa on perhetyöllekin valtavasti tarvetta.

Thai-seurakuntalaiset elävät pakon sanelemaa etäavioliittoa, toinen puolisoista on täällä siirtotyöläisenä.

 

Thai-keskuksen työ on osa Singaporen kirkon työtä. LCS-kirkko on varsin aktiivinen lähetyskirkko, ulkolähetystä useammassa maassa, mutta omassa kaupunkivaltiossa elävää lähetystyön thai-kohderyhmää kirkko ei ole oikeasti hahmottanut omaksi tehtäväkseen. Nuorten ja ammattilaisten iskuryhmiä lähetetään mm. Kambodzhaan, mutta lähellä olevaan Thai-keskukseen ei ole tuollaisia ryhmiä koottu.

 

Karjalaiset ovat suunnittelemassa eri kohderyhmille perhetyön opetustoimintaa. Sellaista voisi luontevasti järjestää myös laajemmin kaupungin thai-seurakuntia palvelevana yhteiskristillisenä perhetyön toimintamuotona.

 

Tekemämme Perhetyön (osallistujan) kirja sai varsin hyvän vastaanoton Singaporessa. Erityisen yllättävää ja ilahduttavaa oli se, että kirkon piispa oma-aloitteisesti tarjoutui huolehtimaan kirjamme kiinankielisen käännöksen muuntamisesta yksinkertaistetuille nykykiinan sanamerkeille. Olemme nyt toimittaneet kirkolle kirjan Taiwanin CLS-seminaarilla valmistellun kiinankielisen aineiston. Piispa myös pohdiskeli, että he voisivat itse painattaa tarvitsemansa määrän kirjoja Singaporessa.

 

Singaporen LCS-kirkko on tänä vuonna perustanut sosiaalisen työn palvelujärjestönsä yhteyteen ”Perhetyön yksikön”. Perhetyön keskuksella on suunnitelmissaan  monenlaista perhetyön palvelu- ja koulutustoimintaa. - Singaporessakin verkostoituminen on tärkeätä. Oli kummallista, että kirkon työntekijät eivät tuntuneet edes tietävän, että heidän kirkollaan on perhetyön palvelukeskus.

 

Singaporen kirkko on jo pitkällä perhetyön järjestämisessä. Haasteena on se, miten vahvistavan perhetyön tarjonta saataisiin osaksi tavallista seurakunnan toimintaa.

 

Singaporessa työskentelevät Kaija ja Tapio Karjalainen ovat myös ensiarvoisen tärkeässä asemassa Thaimaan ev. lut. kirkon perhetyön jatkotoimia kehiteltäessä.

5) Thaimaa 1-12.10.2011

Olemme, Anna-Kaarina Palmu ja minä, tehneet tätä ennen kaksi perhetyön koulutusmatkaa Thaimaahan. Tällä kolmannella Anna-Kaarina ei voinut olla mukana. Puolitoista viikkoa kestäneellä matkalla olin useimmissa työtilanteissa SLS:n Thaimaan-työtoverien Leena ja Jukka Helteen sekä Singaporen-työtoverien Karjalaisten kanssa.

 

Thaimaan-yhteistyökumppanimme on pieni kirkko, jolla on kovin rajoitetusti voimavaroja. Tänä vuonna kirkon talous on joutunut entisestäänkin ahtaammalle, kun norjalaisten NMS on yllättäen kesken budjettivuoden vähentänyt avustuksiaan. ELCT-kirkon voimavarat ovat kovin rajalliset myös työntekijämäärää ajatellen. Työhön heijastuu huolestuttavia ongelmia kirkon henkilöstöhallinnossa. Joidenkin työntekijöiden joutuminen erotetuiksi mietityttää. Eräs pian toteutuva syrjään joutuminen on edessä, kun keskustoimistolla toimiva sielunhoitokeskus ilmeisesti siirtyy pois kirkon piiristä. Se tulee olemaan tappio myös kirkon perhetyön kokonaisuutta ajatellen.

 

Mrs. Wandee, kirkon sielunhoitokeskuksen vastaava ja ainut työntekijä, on tohtorikoulutettava, todella pätevänoloinen nainen paikallaan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että sielunhoitokeskus kaikkineen on työtä, jolla ei ole kirkon johdon tukea. Nyt vuodenvaihteessa keskus ilmeisesti lopettaa nykymuodossa toimintansa.

 

Tekemämme Perhetyön (osallistujan) kirjan kääntäminen thai-kielelle on – taaskin paljolti Leena Helteen pontevuuden ansiosta - edennyt huomattavasti. Mutta paljon olisi vielä tehtävä, että kirja saataisiin painokuntoon.

 

Lokakuinen avioparileiri oli suoranainen menestys. Vuosi sitten Dr. Banjub, nykyinen piispa, toivoi järjestettäväksi tällaista ohjelmaa. Kirkon rahapula oli aiheuttaa sen peruuttamisen. Ellei Leena Helle olisi toiminut niin pontevasti, leiri olisi peruuntunut. Osallistujamäärä, 10 pariskuntaa, oli sopiva ja väki todella innostuneesti mukana. Leiri aivan meren rannassa olevassa keskuksessa oli monella tapaa onnistunut. Jotkut saivat nyt ensikertaisen kokemuksen puolisoiden keskinäisen keskustelun tarpeellisuudesta ja molemminpuolisesta hyödyllisyydestä!

 

Jo vuosi sitten sovittiin selvästi että Karjalaiset voisivat pitää joitakin avioliiton peruskursseja eri puolilla Thaimaata. Kirkko ei kuitenkaan ole tähän mennessä tarttunut toimeen asiassa, toivoa sopii, että jatkossa suunnitelma toteutuisi. Moni muukin asia on Thaimaan ELCT-kirkon perhetyötä ajatellen kesken. Esimerkiksi Luther-seminaa-rin (LST) opetussuunnitelmaa tulisi käydä läpi myös perhetyön näkökulmasta asiaa pohtien, mutta sen aika ei tuntunut olevan nyt.

 

Kaija ja Tapio Karjalainen ovat – Singaporesta käsin toimien – tärkeässä asemassa Thaimaan kirkon perhetyön jatkotoimia kehiteltäessä. Näillä näkymin me Palmut emme enää ole menossa Thaimaahan ELCT:n perhetyön asioissa.

6) Nepal 15.11. – 14.12.2011

Tämä oli toinen koulutusmatkamme Nepaliin. Useimmissa työtilanteissa olimme nepali-työtoveriemme Anjila ja Manoj Pradhanangan kanssa. He myös hoitivat lähes

kaikki käytännön järjestelyt.

 

Lähetysseura on näinä vuosina panostamassa lisää mm. Nepalin-työhön. Kun SLS:lla on Nepalissa suuri joukko KYT-yhteistyökumppaneita, pyritään nyt löytämään uusia  kumppanuussuhteita myös seurakuntapuolelle. Tärkein kirkollisen työn kumppanimme siellä on NCFN, Nepalin evankelisten seurakuntien yhteisö. Perhetyötä on NCFN:n toimesta tehty jo useampia vuosia mm perheseminaareja järjestämällä. Vuonna 2010 alkoi Lähetysseuran rahoittama nelivuotinen Nepalin perhetyön koulutusohjelma (Family Training Project), josta vastaa NCFN ja sen työntekijä Manoj.

 

Pidimme 2010 kolme ns. Avioliiton peruskurssia yhteensä. Tänä vuonna aloitettiin perhetyön kouluttajien koulutus. Nyt pidetyt kurssit ovat ”Osa 1” kolmivaiheisesta koulutuksesta. ”Osan 2” muodostaa ensi vuoden aikana suoritettava opetusharjoittelu. Kouluttajien koulutuksen päätösosa, ”Osa 3”, pidetään vuoden 2013 alussa.

 

- Kouluttajakurssit olivat suoranainen menestys. Me Palmut pidimme alussa vain muutaman johdantotunnin, sitten alkoi opetusharjoittelu. Kurssilaisille osoitettiin kirjasta käsiteltävät aiheet, joista he pitivät sitten vuoroin ”harjoitustunnin”. Me johdimme tunteja seuranneet palautekeskustelut. Kahdenopetustilanteet olivat silminnähden rohkaisuja erityisesti vaimoille: ”Minäkin osaan ja voin olla mukana opettamassa!”.

 

Pääosat Perhetyön osallistujan kirjasta on nyt käännetty nepaliksi. Varsinainen Perhetyön kouluttajan käsikirja kannattaisi myös kääntää nepaliksi. Osallistujan kirjan käännöksen tarkistus on nyt meneillään ja kirja painettaneen 2012.

 

Nepalin-matkojemme aiheena on myös tutustua ja luoda yhteyksiä FELM-Nepalin KYT-kumppaneihin ja heidän projekteihinsa. Tänä vuonna se tapahtui lähinnä innostamalla kurssilaisia opettamaan muuallakin kuin vain kirkoissaan. Yhteydenottoja kehitysprojektien tahoilta onkin jo tullut opetustilanteiden järjestämiseksi.

 

Kehitys- ja seurakuntahankkeiden jyrkkä ero Nepalin työalueella tuntuu oudolta. Meistä tuntuu perin vieraalta jyrkkä ja tiukka kehitystyön ja srk-työn erillään pitäminen. Olisi luonnollisempaa ajatella, että palvellaan ihmistä kokonaisuutena, erottelematta sen kummemmin ”hengellistä” palvelua muusta. Sellaisesta ihmisen auttamisesta kokonaisuutena perhetyö on hyvä esimerkki. Perhetyön kautta voidaan palvella ihmisiä ja heidän perheyhteisöjään todella laaja-alaisesti.

 

Olemme jo aikaisemminkin  saaneet viestejä siitä, miten perheasioiden opettamiselle on kysyntää monilla ei-kirkollisillakin tahoilla, kuten esim. Etiopian muslimien, Venäjän, Mongolian tai manner-Kiinan kommunistitaustaisten, Taiwanin tai Thaimaan buddhalaistaustaisten tai sitten Nepalin hindutaustaisten perhekuvioiden kiemuroissa elävien keskuudessa.

7) Namibia 21.9. – 21.10.2011

Marja ja Jussi Hankela tekivät perhetyön ohjelman puitteissa kuukauden koulutusmatkan Namibiaan. Siellä nykymuotoisen perhetyön juuret ulottuvat 1980-luvulle, jolloin Festus Ashipala ja Aune Shilongo-Hamunyela tekivät sivutoimisesti perhetyötä

saatuaan siihen kipinän opiskellessaan Suomessa. 

 

1996-97 Suomen kirkon perheasiain keskus koulutti 15 Namibian kirkon työntekijää perheneuvontatyöhön. He ovat edelleen perhetyön tukijoita. Ennakoiva perhetyö alkoi Namibiassa 2006-10, kun SLS lähetti Hankelat kehittämään työtä. He loivat perhetyölle toimivan rakenteen kirkossa ja saivat perhetyön hyvään vauhtiin järjestämällä mm. perhetyön kouluttajakursseja.

 

Hankeloilla oli tämänvuotisen matkansa aikana lukuisia tapaamisia kirkon johto- ja vastuuhenkilöiden kanssa, ja he pitivät mm. jatkokurssin perhetyön kouluttajille. Hankelat myös esittelivät ”Parisuhteen palikat” –opetusmenetelmän perhetyön kouluttajille; vastaanotto oli innostunut.

 

Jo menneen työkautensa aikana Hankelat panivat alulle Namibian kirkossa 1950-luvulla tehdyn Avioliittoon aikovien opaskirjan (Epukululohombo,  Premarital Guidance) uusimistyön. Kirjassa on 30 eri kirjoittajan tekstejä, joten toimitustyö on ollut pitkällistä ja jatkuu yhä.

 

Merkittävä uusi avaus oli perhetyön seminaari, jossa oli edustajia myös Angolan sisarkirkosta (IELA). Mukana olivat kirkon presidentti Tomas Ndawanapo puolisoineen ja kirkon sihteeri past. Dionisio Popawa. Angolan kirkko on pyytänyt Namibian kirkolta apua perhetyön aloittamiseen. Apua tarvitaan myös Lähetysseuralta mm. työn rahoittamiseen sen alkuvaiheessa. Joulukuussa Angolan kirkolle lähetettiin heidän pyynnöstään Palmujen Perhetyön kouluttajan kirjoja (ja samalla myös Namibian kirkon perhetyölle).

 

Sisarkirkko Botswanassa (ELCB) on myös ilmaissut kiinnostuksensa ennakoivan perhetyön aloittamiseen. Tarve on sielläkin ilmeinen; sen ovat ilmaisseet myös Maarit ja Eero Haltia, jotka tekivät vuosia sivutoimisesti perhetyötä Botswanassa. – Tarkoitus oli, että myös Botswanan kirkosta olisi ollut mukana edustajia yllämainitussa yhteistyöseminaarissa, mutta se suunnitelma ei toteutunut.

 

Ennakoiva perhetyö on löytänyt paikkansa Namibian kirkossa. Perhetyön tarve on laajalti tunnistettu, ja kirkon johto tukee työtä. ELCIN-kirkko on myös lähettänyt työntekijänsä (pastori Haufiku) perhetyön jatko-opintoihin. Työn tulevaisuus näyttää siis varsin valoisalta. - Namibian kirkon perhetyöstä vastaa tätä nykyä pastori Eeva-Liisa Shitundeni siihen asti, kunnes pastori Haufiku saa opintonsa päätökseen.

B) Perhetyön opetusaineistosta

Kuten yllä on jo mainittu, perhetyön kasvamisen ja juurtumisen kannalta koulutusaineiston saatavuus on ratkaiseva tärkeä.

 

- Laatimamme Perhetyön kouluttajan käsikirja (ja/tai siihen liittyvä Osallistujan kirja) on tätä nykyä saatavana useilla eri kielillä:

 

A) Painettu: 1. englanti, 2) amhara (Etiopia), 3) mandariini-kiina (Traditional Characters), 4) venäjä,

B) Käännös valmiina: 5) oromo (Etiopia), 6) khmer (Kambodzha), 7) nepali

C) Käännös pitkällä: 8) swahili (Tansania), 9) mongoli, 10) vietnam, 11) indonesia, 12) tagalog  (Indonesia), 13) thai,

D) Käännös tekeillä 14) heprea, 15) arabia, ja 16)  mandariini-kiina (Simplified Characters of Mainland China)

 

- Kuten yllä on mainittu, Namibian ELCIN-kirkossa on valmisteilla  Avioliittoon    aikovien opaskirja useiden kirjoittajien yhteistyönä.

C) Ulkomaanosaston perhetyöstä Suomessa

1) Avioliittoleirit 

Lähetysseuran perhetyön alkuna Suomessa voi pitää Kirsti Ijäksen aloittamia lähettien avioliittoleirejä 1980-luvun lopulta alkaen. Niitä pidettiin vain SLS:n läheteille kesään 1997 asti. Vuodesta 1998 alkaen avioliittoleiritarjontaa on pidetty yllä ns. tavallisten avioliittoleirien viitekehyksissä. 2000-luvun alkuvuosista alkaen paikaksi on vakiintunut Kalajoen kristillinen opisto, missä leirit järjestää Kansanlähetys yhdessä SLS:n kanssa. Avioliittoleirit ovat olleet hyödyllisiä, paitsi osallistujapariskunnille itselleen, myös sytyttäjänä ja innostajana perhetyön tekemiseen työalueilla.

 

Olemme vuosittain (1995 alkaen) olleet vastuunkantajina lähetystyöntekijöille tarjottavilla avioliittoleireillä. Heinäkuussa 2011 olimme mukana Kalajoen avioliittoleirillä yhtenä vetäjäparina. Toimitimme talvella kutsun tälle leirille kaikkien kirkon lähetysjärjestöjen ja Fidan kotimaahan palaaville läheteille. Luennoimme ja vastasimme toisesta lähettiryhmästä; toisena luennoitsija-ryhmänvetäjä-parina olivat Botswanan-lähetit Haltiat. Lähettipariskuntia oli mukana viisi: Namibiasta, Taiwanista, Turkista ja Venäjältä.  – Saimme tänä kesänä siirtää viestikapulan eteenpäin, kun sovittiin, että ensi kesästä alkaen Hankelat jatkavat meidän tilallamme Kalajoen leirin vetäjäpariryhmän jäseninä.

2) Perhetyön päivät 

Vuodesta 2002 alkaen on vuosittain järjestetty perhetyön koulutus- ja neuvottelupäiviä, joita voi pitää myös pienimuotoisina TOT eli Training of Trainers –tyyppisinä kursseina. Nyt kymmenettä kertaa järjestetyt päivät pidettiin Lohjan Vivamossa. Luennoitsijavieraana oli perhekasvatussihteeri Arja Seppänen kirkkohallituksesta. Hänen aiheenaan oli ”Minäkö perhetyöntekijä?”. Ulkomaisena vieraana oli mukana työtoverimme ja yhteistyökumppanimme Israelista, Lena Levin. Hän kertoi työstään vaikeassa perhetilanteessa elävien ihmisten kanssa Jerusalemissa, SLS:n Shalhevetja-keskuksessa toimivassa kriisityön toimipaikassa.  - Päivät olivat kaikkineen innostavat ja rohkaisevat.

 

Päiville oli kutsuttu perhetyöstä kiinnostuneita tai sitä tekeviä työntekijöitä kaikista lähetysjärjestöistä. Kutsu otettiin hyvin vastaan: mukana oli 26 lähettiä neljästä kirkon lähetysjärjestöstä, (SLS, SEKL, ELK ja SLEY), 14 eri työalueelta: Angola, Azerbaijan, Bangladesh, Botswana, Etiopia, Israel, Kenia, Namibia, Nepal, Singapore, Taiwan, Thaimaa, Venäjä ja Viro. Mukana oli myös koulutussihteeri Kirsti Sirviö Kirkon lähetystyön keskuksesta. Osallistujia oli kaikkiaan 33 henkeä. Tälläkin perhetyön osa-alueella yhteistyö on voimaa ja verkostoituminen on tärkeää!

3) Ohjausryhmä

SLS:n ulkomaanosastolla toimii Perhetyön ohjausryhmä. Puheenjohtaja on (Palmujen Suomen-esimies) Riitta Laakio, jäseninä Palmujen lisäksi Janne Hassinen ja kesästä alkaen Marja ja Jussi Hankela.

D) LOPUKSI; Henkilökohtaista

Nelivuotisen ”Perhekasvatustyön tukiohjelman” toinen vuosi on nyt takana. Tämäkin vuosi on ollut tiivis ja voimia kysynyt. Tämän työn haaste on siinä, että se innostavuudessaan ja palkitsevuudessaan imaisee mukaansa niin, että omat voimavarat ovat koetuksella. Saimme keväällä pitää reilunmittaisen tauon vieraillen Taiwanin-matkan jatkona poikamme perheen luona Japanissa. Toisaalta Anna-Kaarinan yllättävä ja vakava leikkaus elokuussa paitsi vei viikoiksi hänen voimansa ja rasitti molempien henkistä jaksamista läpi koko vuoden. Vuoden lopulla kiitämme molempien terveydestä.

 

Lähetystyöntekijöille suunniteltu TYK-kuntoutuskurssi on myös ollut hyvänä apuna työssä jaksamisen tukemisessa. Pääsimme TYK-kuntoutukseen jo vuonna 2010. Tämän vuoden 10 päivän jakso pidettiin toukokuussa. Kuntoutuksen kolmas osio on edessä tammikuussa 2012.

 

Kiitämme Jumalaa avusta menneen vuoden aikana. Kiitos myös Lähetysseuralle siitä, että olemme edelleen saaneet mahdollisuuden palvella kansainvälisen perhetyön monenlaisissa  kuvioissa.

 

 

Vantaan Kaivokselassa 31.12.2011              Anna-Kaarina ja Matti Palmu

________________________________________________________

• Näiden kotisivujemme "Ystäväkirjeet" -sivulla on "Tulosta kirje: (ilman kuvia)" -palsta, mistä löytyvän linkin kautta voit avata ja tulostaa pdf-muodossa olevan (kuvattoman) kirjeen otsakekuvioineen;

• Voit halutessasi tulostaa ystäväkirjeemme tästä valokuvineen kaikkineen;
  

• Saadaksesi laajemman kuvan lähetystyöstä vierailepa Lähetysseuran kotisivulla osoitteessa http://www.mission.fi/

• Käy myös tutustumassa Japanin Palmujen kotisivuihin osoitteessa http://www.palmu.st/