ANNA-KAARINA JA MATTI PALMUN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2000

OSA I:
Taustaa

Palasimme 8.1.2000 seitsemännelle työkaudelle Etiopiaan. Edellinen työkausi päättyi toukokuussa 1993. Anna-Kaarina palveli Suomen-vuodet ensin Lähetysseuran julistustyössä, sitten Punaisella Ristillä ja viimeksi 1997-99 Siilinjärven lähetys- ja perhetyön sihteerinä. Matti palveli seurakunta-pappina Sisä-Savossa, ensin apupappina Karttulassa, Tervossa, Vesannolla ja Maaningalla, sitten 1995-1999 Karttulan kirkkoherrana.

Olemme kokeneet 1980-luvun puolivälistä asti kutsumusta avioliittotyöhön. 1990-93 pidimmekin erilaisia avioliittokursseja eri puolilla Mekane Yesus -kirkkoa (EECMY). Hankimme Suomessa 1993-99 mahdollisimman laajasti sitä koulutusta, mitä Suomen kirkossa on tarjolla avioliitto- ja parisuhdetyöhön. 1998 Mekane Yesus -kirkko kutsui meidät pariskuntana ja työparina alkamaan uutta avioliittotyötä keskusviraston seurakuntatyön osastolla.

Jäimme kahden vuoden virkavapaalle viroistamme (Siilinjärven lähetys- ja perhetyön sihteeri ja Karttulan kirkkoherra) elokuun alusta 1999. Viisumivaikeuksien vuoksi lähtömme siirtyi vuoden 2000 alkuun.

1. Työpaikka ja lyhyt kuvaus tehtävistä

Kirkko ei 1999-2000 onnistunut saamaan työlupaa tehtäviin kirkon keskusvirastossa Addis Abebassa. Niinpä sovittiin, että sijoitumme Hosainan Mekane Yesus -seminaariin. Asumme Hosainassa, mutta emme ole seminaarin viikko-ohjelmissa, vaan työalueemme on koko Mekane Yesus -kirkko.

Olemme tehneet erikseen "Kristillisen perhekasvatusohjelman" (Christian Family Life Education Program, FLEP) vuosikertomuksen englanniksi. Sen liitteenä on tiivistelmä pitämistämme kursseista ja muista opetustilanteista.

FLEP-kursseja on ollut lähinnä kolmenlaisia. A) Olemme opettaneet kirkon koulutuslaitoksissa, sielunhoidon ja avioliittotyön kursseilla Hosainan ja Addis Abeban Mekane Yesus -seminaareissa. Lyhyempiä opetusjaksoja on lisäksi ollut parilla raamattukoululla. B) Olemme pitäneet useissa hiippakunnissa avioliittokursseja papeille/evankelistoille ja heidän vaimoilleen. C) Olemme järjestäneet suomalaisläheteille kerran pariviestinnän kurssin tyyppistä koulutusta sekä pari avioliiton rikastuttamisviikonloppua.

Työmme sisältää paljon matkalla oloa, tänä vuonna 125 matkapäivän verran.

2. Perhekasvatusohjelman tavoitteet ja arviota niiden saavuttamisesta

Englanninkielisen kertomuksen liitteenä on myös on ohjelman peruskuvaus (FLEP Program Description), jonka Hosainan seminaarin johtokunta vahvisti kesäkuussa 2000. Siinä asetettujen päämäärien mukaisesti ohjelman alkuvaiheessa on pyritty herättelemään eri tahoja näkemään perhetyön välttämättömyys kirkossa. Sitä päämäärää varmasti palvelee se, että tämän alan opetusta tarjotaan kirkon eri koulutuslaitoksissa.

Tärkeitä tavoitteita on avainhenkilöiden löytämisen ohella se, että kirkon työntekijäpariskunnille tarjotaan mahdollisuus rikastuttaa omaa parisuhdettaan. Näiden molempien saavuttamisessa merkittävä asema on hiippakunnittain pidettävillä pappis/evankelistapariskuntien avioliittokursseilla. Vastaanotto on ollut suorastaan ylenpalttisen kiitollinen.

Merkittävä tavoite on myös opetusaineiston kerääminen ja sellaisen luominen. Olemme hankkineet eri tahoilta kirjallisuutta ja muuta aineistoa ja kehittelemme kurssien edetessä "Avioliittotyön opettajan käsikirjaa".

3. Työn kehittämismahdollisuudet ja -suunnitelmat

Perhekasvatusohjelma on työmuotona jotakin täysin uutta Mekane Yesus -kirkossa. Sen kehittämiseen on valtavasti mahdollisuuksia. Kysyntää, "tilausta" tälle työlle tuntuu olevan runsaasti ja joka taholla. Suhtautuminen uuteen ja outoonkin työhön on ollut poikkeuksetta myönteistä.

Lähimpänä tavoitteena on pitää yksi pariskuntien avioliittokurssi kirkon jokaisessa hiippakunnassa ja kullakin toiminta-alueella. Näistä viisi on tähän mennessä pidetty, toiset viisi ehditään pitää kevätkaudella. Kesän 2001 jälkeinen tilanne on avoin. "Ensimmäisen kierroksen" kurssia odottavat senkin jälkeen vielä puolen tusinaa hiippakuntaa/toiminta-aluetta.

Kirkolla on neljä teologista seminaaria, joista kahdessa olemme opettaneet kuluneen vuoden aikana. Kolmanteen on kutsuttu alkuvuodesta ja neljäskin lienee kutsumassa. Pelkästään näihin teologisten seminaarien opetushaasteisiin vastaaminen vaatii paljon suunnittelua ja valmistelua - mutta se kannattaa, onhan kysymys kirkon tulevista kouluttajista ja johtajista! - Toistaiseksi ei ole näköpiirissä, että Perhekasvatusohjelma käytännössä kykenisi merkittävästi järjestämään opetusta kirkon monilukuisissa raamattukouluissa. Tarvetta ja pyyntöjä kyllä niidenkin taholta varmasti on.

Suunnitelmana on a) löytää avainhenkilöitä ja -kouluttajia eri hiippakunnista, b) kouluttaa heidät kouluttamaan omilla työalueillaan muita, ja siten c) tavoittaa ohjelman puitteissa seurakuntataso.

4. Näkyjä Kulunut vuosi on ollut kuin monivuotisen unelman täyttymystä. Vasta vähitellen olemme rohkaistuneet uskomaan, että avioliittotyö kohdallamme oikeasti on Jumalalta saatu kutsumus, ei vain omia haaveita.

Haasteet ovat lähes rannattomat. Opettaa eri koulutuslaitoksissa, pitää avioliittokursseja, -viikonloppuja yms. koulutustilanteita, kehitellä opetusaineistoa eri tahojen tarpeisiin ... Näemme edessämme avoimen oven; näkyy upea maisema, josta vasta pieni osa on näkyvissä.

Näkynämme on a) vaikuttaa siihen, että kirkolla olisi avioliitoissaan ja perheissään entistä terveempiä ja onnellisempia ihmisiä; b) vaikuttaa siihen, että parisuhteissaan tyytyväiset työntekijäpariskunnat levittävät hyvää sanomaa elämänsä esimerkillä ja jatkossa myös opetuksella, sekä c) osaltamme auttaa maan järkyttävässä AIDS-tilanteessa korostamalla uskollisen parisuhteen merkitystä.

5. Paikallisen työtoverin koulutus- tai valmennustarpeet

Perhekasvatusohjelman perustavoitteita on se, että pyritään muuttamaan ajatus- ja toimintamalleja siten, että avioliitto- ja perhetyö tulisi olemaan luonteva ja itsestään selvä osa kirkon työn kokonaisuutta. Tavoitteena EI OLE "perhetyön toimistoketjun" synnyttäminen. Sen sijaan pyritään löytämään työntekijöitä, jotka omissa tehtävissään ollen edistävät myös perhetyötä.

Ohjelman tärkeimpiä tavoitteita on "Kouluttajien kouluttaminen" alkaen hiippakuntatasolta. Jatkossa varmasti tarvitaan etiopialainen työntekijäpariskunta vastaamaan työstä. Heidän koulutustarpeensa tulee arvioida erikseen.

 

OSA II:
Anna-Kaarina Palmu henkilökohtainen osuus

Suomen jaksomme aikana opiskelin kirkon työnohjaajaksi. Olenkin vuoden aikana toiminut työnohjaajana kahdelle Kansanlähetyksen työntekijälle. Pitkät etäisyydet ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että olemme voineet pitää työnohjausistuntoja varsin harvaan tahtiin. - Annoin myös kriisiapua auto-onnettomuudessa olleelle lähetystyöntekijälle.

Sisko Vainionkulman palattua kesällä Suomeen olen jossakin määrin yrittänyt hoitaa kummilapsityön asioita mm. hoitamalla yhteyksiä kummeihin, jotka ovat lähettäneet postia Etiopiaan.

 

OSA III:
Matti Palmun henkilökohtainen osuus

Perhekasvatusohjelman ohella olen palvellut jonkin verran myös seurakun-tatyössä. Vierailuilla maaseutuseurakuntiin olen saarnannut toistakymmentä kertaa jumalanpalveluksissa. Loppuvuodesta alkaen olen toiminut pienen (400-500 hengen) Goden seurakunnan vapaaehtoispappina.

Olen myös palvellut Etiopian suomalaisten pappina. Olen ollut järjestämässä puolenkymmentä kertaa suomalaisten jumalanpalveluksia sekä vuoden lopulla Kauneimpia Joululauluja. - Lähetysseuran rakentajan lähtö työalueelta kesällä on tuonut minullekin jonkin verran kotiasemamme kunnossapitotöihin liittyviä tehtäviä.

 

OSA IV:
Muuta

Aloitimme ensimmäisen työkautemme vuonna 1974 kolmihenkisenä perheenä. Sittemmin meille syntyi kolme lasta Etiopiassa ja palasimme varttuneiden lasten kanssa Suomeen 1993. Nyt olemme uudenlaisessa tilanteessa: palvelemme "vanhana parina" kahdestaan niin, että lapset perheineen ovat kaikki Suomessa. Tilanne merkitsee työlle vapautta, mutta myös jatkuvaa ikävää. - Vuoden kohokohtia oli poikamme Jounin ja Vappu Ollin avioliittoon vihkiminen vuosilomamme aikaan Saarijärvellä.

 

Kiitollisena rikkaasta työvuodesta,
Addis Abebassa 9. joulukuuta 2000

Anna-Kaarina Palmu                               Matti Palmu