Anna-Kaarina ja Matti Palmu, Ukonkivenpolku 7 B 7, 01610 VANTAA – jHs Hongkongissa 25-27.2. ja Taiwanissa 27.2.-5.4.2011

YKSITYISET SÄHKÖPOSTIT: anna-kaarina@palmu.fi  (tai) matti@palmu.fi (tai yhteisesti molemmille:) etiopian@palmu.fi

 

 VAIN TYÖ-SÄHKÖPOSTIT: anna-kaarina.palmu@felm.org tai  matti.palmu@felm.org Kännykät: 041 549 8449 (AK), 040 581 7068 (M),

 

 

 

KUUKAUDEN ELÄINKUVA: Kameli Kuolleenmerentiellä ratsastusasiakkaita odottamassa.

 

                                                                                                                                                                                                                Jerusalemissa tammikuun 27. päivänä 2011

Oi yhteyttä kaikkein pyhien!

Istumme pyhäaamuna Lunastajankirkossa Jerusalemin Vanhassakaupungissa. Luemme odotellessamme päivän tekstejä katsoen ne suomalaisesta Päivän Tunnussanasta. Psalmiteksti säpsähdyttää: ”Siionissa kuulutetaan Herran nimeä, Jerusalem kaikuu hänen kiitostaan, kun kansat kokoontuvat yhteen, kun valtakunnat tulevat palvelemaan Herraa.” (Ps. 102:22–23). – Olemme näinä viikkoina kokeneet juuri tuota täällä Israelissa, myös etiopialaisten kokouksissa, niissä amharaksi, tässä nyt arabiaksi.

 

Jumalanpalvelus alkaa. Urkurin alkusoitto tuottaa seuraavan säpsähdyksen: nämä sävelet olemme monesti kuulleet Addiksessa, etiopialaisessa kotiseurakunnassamme. – Hetken päästä seurakunta laulaa virttä arabiaksi. Me laulamme mukana, suomeksi: Kuule pyyntöni, oi Jeesus, ällös ohi käy! Muillekin kun armos annat, luoksein ennättäy! Jeesus, Jeesus, ällös ohi käy, virvoitusta kun suot muille, luoksein ennättäy!

 

On hyvä olla tässä, yhdessä toisten Herran perheväkeen kuuluvien kanssa. Ymmärrämme vain muutaman sanan arabiankielisestä jumalanpalveluksesta, mutta se ei yhteyttä vähennä. On seurakunta pyhä, yhteinen. Halleluja, halleluja, halleluja!

 

 

Jerusalemin Vanhakaupunki Öljymäeltä katsottuna

 

Israelissa

olemme nyt olleet perhetyön asioilla vajaan kolmen viikon matkalla. Tammi-helmikuun kirjeemme ovat JATKOKERTOMUS ISRAELIN-MATKALTA. Aloittelen tässä tammikuun kirjeessä yleisemmin kuulumisia tämän matkamme varrelta, Anna-Kaarina jatkaa sitten helmikuun kirjeessä opetustilanteista ja muustakin.

 

Vanha kulunut vitsi kertoo Israelin-matkalaisen olevan valmis kirjoittamaan kirjan Pyhästä Maasta heti kaksi viikkoa maassa oleskeltuaan. Me olimme täällä ensi kertaa 1998 - yhdeksän päivän turistimatkalla. Nyt on siis kaikkiaan jo reilustikin yli kaksi viikkoa takana. Mutta asiantuntijoina emme tokikaan halua esiintyä. Kerron nyt Suomeen lähdön alla yksinkertaisesti joitakin haja-ajatuksia täältä, usein katsoen täkäläisiä asioita perhetyön näkökulmasta. En ollenkaan yritä esittää mitään yleisesti pätevää selvitystä työstä ja tilanteesta täällä, sen saavat viisaammat tehdä.

 

Ruotsalaisen teologisen instituutin porttia ei ohikulkija välttämättä ollenkaan huomaa jykevän kiviaidan keskeltä. Piha on kuin linnanpiha.

Alh. vas. Lähetysseuran Shalhevetja-keskus häämöttää takavasemmalla. Alh. oik. Keskuksen uudessa osassa on iso remontti meneillään.

 

Majapaikka ruotsalaisten luona

Lähetysseuran toimintakeskuksessa Shalhevetjassa on parhaillaan iso remontti meneillään. Me saimme majapaikan ruotsalaisesta teologisesta instituutista noin viiden minuutin kävelymatkan päästä. Tuo linnamainen keskus on oikein hyvä ja rauhallinen paikka viipyä; mitä nyt sisällä palelemme, kun säästävät kustannuksia pitämällä keskuslämmityksen poissa päältä valtaosan ajasta. Jerusalemissa on näinä viikkoina ollut päivisin 10-15 lämpöastetta, öisin tietysti viileämpää. Kutsuvat tätä talveksi täällä.

 

Tultuamme yöllä maahan (pääsimme tuloyönä nukkumaan klo 05) vähän etsiskelimme Shalhevetjaa, kun ruotsalaispaikka Profeettainkadulla näkyi kartallamme ihan väärässä kohdassa. Mutta löysimmehän me paikan, täällä sentään on katuosoitteet.

Päivä puolitoista turistina

Vajaan kolmen viikon ohjelmassamme oli puolitoista päivää vapaata siten, että saatoimme hiukan olla turisteinakin. Työtoverimme Ruut opasti meidät yhtenä aamupäivänä Öljymäeltä Getsemanen kautta Jerusalemin Vanhaankaupunkiin, läpi Via Dolorosan Pyhän Haudan kirkolle ja sitten Itkumuurille. Heidi-työtoverimme taas vei meidät Kuolleenmeren eli Suolameren rannoille, ensin En Gedin luonnonpuistoon ja sitten kelluksimaan suolameressä. Siinä ne turistipaikat, lisäksi alempana mainittu Betlehem.

 

 

Ikivanhoja öljypuita Getsemanen puutarhassa. Teksti paadessa: "Isä, jos se on mahdollista,

niin menköön tämä malja minun ohitseni. Mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä."

Kuva alla: Vanhankaupungin basaarikujilla tarjontaa riittää.

 

 

 Yllä: Pyhän Haudan kirkolla on useiden kirkkokuntien "omia" alueita; Etiopian ortodoksisen kirkon osa kirkosta on yksi niistä useista.

Alla: Itkumuuri eli Länsimuuri Vanhassakaupungissa on juutalaisten pyhin muistomerkki ja pyhä myös kristityille ja muslimeille.

 

 

Mustatakkisia ortodoksijuutalaisia näkee Jerusalemissa varsin usein. Heidän asuinalueellaan on kuvan vetoomustaulu:

"Älkää kulkeko alueemme läpi säädyttömissä asuissa. Käyttäkää pitkähihaisia asuja kaula-aukko suljettuna, pitkiä hameita (ei housuasuja),

ei ihonmyötäisiä asusteita. Älkää häiritkö alueemme pyhyyttä ja juutalaista elämäntapaamme, missä olemme sitoutuneita J-laan ja Hänen lakiinsa".

Sapatin alettua ortodoksijuutalaisten alueiden pääkadut suljetaan ajoneuvoliikenteeltä.

 

Paljon mustatakkisia

Profeettainkadun ja Shalhevetja-keskuksen seutuvilla näkyi varsin usein mustatakkisia ortodoksijuutalaisia. Heidän asuinalueellaan oli isoja kylttejä varoittamassa siitä, ettei ohikulkijoiden pitäisi loukata heidän tapojaan eikä tunteitaan. Tuossa yhteiskunnassa myös pakotetaan toisin ajattelevat noudattamaan omia sääntöjä: oikeaoppisten alueilla jotkut kadut suljetaan sapattina autoliikenteeltä.

Betlehemissä

vierailimme parissa turistikohteessa sinne tekemämme neuvottelumatkan yhteydessä, Janne-työtoverimme opastamana. Syntymäkirkko (kuten aikaisemmin Pyhän Haudan kirkkokin) oli hämmentävä kokemus turistitungoksineen. Kaikenlaista paikoille on rakennettu, on kuvaa, kynttilää ja koristetta jos jonkinlaista. Siellä alkaa nopeasti kaivata Puutarhahaudan puiston rauhaan – meillä vain ei nyt ollut tilaisuutta sinne päästä.

 

Betlehemissä huomaa heti tulleensa erilaiseen, siis arabikulttuuriin. Ja sinne ajettaessa ei voi olla huomaamatta monien metrien korkuista muuria, joka erottaa nämä arabialueet juutalaisalueista. Voi, miten noille seuduille voisi rauha tulla?!

 

Betlehemin basaarikaduilla, matkalla luterilaisen kirkon "Kansainväliseen keskukseen", oli sielläkin monenlaista tarjontaa.

Kuvat alla: Syntymäkirkon kellarimaiseen osaan oli pitkä turistijono, josta monet kumartuivat suutelemaan marmorikiveä.

Hämmentyneenä tulee kysyttyä: Tämäkö vaikuttaa Jeesuksen syntymäpaikka-tallilta, tässäkö (oik.) oli Hänen halpa seimensä?

 

 

Erottava muuri Betlehemissä. Maastossa kauas näkyvällä linjalla on aita, joka on varustettu kosketussensoreilla.

Kuva alla: Klassisen musiikin konsertti Jerusalemin teatterin konserttisalissa.

 

Kulttuuria

Eräänä iltana Lena-työtoverimme tarjosi meille upean kulttuurielämyksen. Hän vei meidät Jerusalemin teatteriin todella korkeatasoiseen klassisen musiikin konserttiin. Epäröin vähän sinne mennessämme, pelkäsin näet nukahtavani tiiviiden ohjelmien jälkeen. Vaan eipä ollut sitä pelkoa, ohjelma oli suurenmoinen, ei todellakaan nukuttava!

 

Suunnitelmia, neuvotteluja nykyisestä ja tulevasta perhetyöstä

 

Lähetysseuran Shalhevetja-keskuksen toimintamuotoja ovat mm. seurakuntatyö ja diakoninen perhetyö. Meitä oli Israeliin erityisesti kutsumassa tuosta diakonisesta työstä vastaava SLS:n ukrainalaissyntyinen työntekijä Lena Grushko. Hän on perustanut itsenäisen Machaseh-kansalaisjärjestön, jotta työn kautta voidaan auttaa myös kaikkein vaikeimmissa perhekriiseissä olevia, tarvittaessa myös oikeusistuimissa.

 

Tapasimme Lena-työtoverimme puolitoista vuotta sitten SLS:n 150-vuotisjuhlilla Kuopiossa. Tuolloin hän kertoi käyttäneensä työssään meidän tekemäämme Perhetyön kouluttajan käsikirjaa, ja esitti toivomuksen, että tulisimme koulutusmatkalle Israeliin. Nyt siis matkamme järjestelyistä lähinnä vastasi tuo Machaseh-työryhmä Lenan johdolla. Pohdimme heti alkuun ja pitkin matkaa yhdessä, mitkä ovat perhetyön suurimmat haasteet tässä maassa, ja miten niihin voitaisiin parhaiten vastata. Meistä tuli näin osa tuota monikansallista Machaseh-työryhmää. Meidät otettiin todella lämpimästi mukaan työhön, iloitsimme tuosta mutkattomasta työyhteydestä.

 

Yllä vas. Machaseh-työryhmä koolla Shalhevetja-keskuksen toimistossaan. Monikansallisen ryhmän jäseniä vasemmalta: ukrainalainen,

suomalainen, norjalainen, ukrainalainen (Lena), etiopialainen (Feben), kaksi yhdysvaltalaista vierailijaa ja selin ed. tanskalainen opiskelija.

Yllä oik. Loppupalaverissa vas. Machaseh-työryhmän Hege ja Lena, Palmut, Roy Rissanen sekä etiopialainen pastori Brille.

Alla vas. Teksti Vanhankaupungin luterilaisen kirkon toimistojen tuloaulasta. - Vas. Roy Rissanen, piispa Munib Younan, Lena G. ja Palmut.

 

 

Perhetyön moninaisia haasteita eri väestöryhmien keskuudessa

Lena-työtoverimme oli etukäteen kaavaillut, että voisimme kolmessa viikossa paneutua perhetyön tilanteeseen ensinnä etiopialaisten maahanmuuttajien, toiseksi länsirannan palestiinalaiskristittyjen ja kolmanneksi hepreankielisten messiaanisten juutalaisten keskuudessa. Mutta jo ennen vierailumme alkua hän oli päätynyt ajatukseen, että etiopialaisyhteisön haasteet ovat niin suuria, että tämän ensimmäisen käyntimme pääpaino voisi olla heidän joukoissaan. Tapasimme kyllä muutamana päivänä palestiinalaiskristittyjen vastuuhenkilöitä, mutta eniten vietimme aikaa etiopialaisten parissa.

 

Israelissa on tähän mennessä runsaat 120.000 etiopialaista maahanmuuttajaa. Maassa on yhteensä 13 messiaanista amharankielistä etiopialaisseurakuntaa; vierailimme niistä viidessä. Kaikkiaan etiopialaisseurakuntien jäsenmäärä on arviolta 400-500.

Etiopialaiset

Etiopialaisten seurakuntayhteisön suuria ongelmia löytyy perheen tasa-arvokysymysten, lastenkasvatuksen, yksinhuoltajuuden ja perheväkivallan aihepiireistä. Naisen tasa-arvoinen asema on nyky-Israelin laissa hyvin turvattu. Tasa-arvonsa sisäistäneet naiset käyvät yleisesti työssä, ja nuorempi Israelissa kasvanut sukupolvi puhuu isiänsä sujuvammin hepreaa. Näin ollen ei ole ihme, että moni etiopialaismies kokee olevansa hukassa kielivaikeuksien ja tasa-arvoon liittyvien asenneongelmiensa kanssa. Niin sitten käy kuten monissa kulttuureissa on nähty: hämmennys purkautuu väkivaltana.

Palestiinalaiskristityt

Monenlaiset asiat ahdistavat ihmisiä palestiinalaisalueilla, yhteiskunnalliset tekijät ja köyhyys etunenässä. Betlehemissä kirkon ”Kansainvälisen keskuksen” diakonissa esitteli meille ”Nuoret perheet” –ohjelmaa. Sen tavoitteita ovat mm. perheen vahvempien ja terveempien ihmissuhteiden tukeminen. Keskuksessa olivat hyvin kiinnostuneita mahdollisuudesta saada koulutustukea ja –aineistoa perheiden tukiohjelmaan.

 

Kanavat perhetyön kehittämiseen ovat nyt auki Munib-piispan välitettyä perhetyön valmistelutehtävän Jerusalemin Lunastajankirkon ja Betlehemin kirkkoherroille.

Messiaaniset (hepreankieliset) juutalaiset

Tasa-arvokysymykset ja perheväkivalta ovat messiaanisten hepreankielistenkin ongelmia. Lena-työtoverimme ajattelee, että etiopialaisseurakunnista saatava kokemus perhetyön kursseilta voisi olla hyvä ponnahduslauta hepreankielisiin seurakuntiin.

Opetusaineiston tarve

Machaseh-työryhmä on pontevasti esittämässä, että tekemämme Perhetyön kouluttajan käsikirja tulee kääntää myös hepreaksi ja arabiaksi. Tuo aineisto on jo saatavilla venäjäksi, jonka puhujat ovat merkittävän suuri väestöryhmä Israelissa. Se on saatavilla myös kiinaksi ja osittain myös thai-kielellä, joiden puhujien keskuudessa Lähetysseura tekee työtä tässä maassa. Jos nuo kaksi käännöstä toteutuvat, on käsikirja sen jälkeen tarjolla 15 eri kielellä, alkuperäinen englanti mukaan lukien.

 

Lena Grushko toimii työssään perheneuvojana, on opiskellut sosiaalityötä ja diakonisia aineita, kirjallisuutta, ja on vielä muusikkokin. Hän kohtaa työssään jatkuvasti hyvin vaikeita perheiden kriisitapauksia. Siksi hän myös näkee, että on välttämätöntä tehdä paitsi kriisityötä myös ennakoivaa tai vahvistavaa perhetyötä. Perhekasvatustyön kautta voidaan vaikuttaa siihen, että avioliitot ja perheet voivat hyvin, eikä jatkossa olisi niin paljon perhekriisejä. - Lena-työtoverimme puhuu niin innostuneesti ja suorastaan ylistäen käsikirjamme sopivuudesta Israelin perhetyössä, että on vähän vaikea tähän kirjata hänen arvioitaan.

Loppupalaveri

Vähän ennen lähtöämme takaisin Suomeen pidettiin Shalhevetja-keskuksessa loppupalaveri, missä Lähetysseuran alue-edustajan, etiopialaisseurakuntien edustajan ja Machaseh-työryhmän kesken pohdittiin perhetyön tulevia näkymiä. Jos Jumala suo, yhteistyömme jatkuu ja laajenee - ensi vuonna Jerusalemissa!

 

Talvenviileän Jerusalemin lämpimin terveisin,  Matti    (ja Anna-Kaarina)

 

 

 

Wikipedia-tietosanakirja kertoo Israelista ja Jerusalemista mm. seuraavaa: Israel on valtio Välimeren ja Jordanjoen välissä Lähi-idässä.– Israel perustettiin Palestiinan alueelle vuonna 1948. Se on valtiomuodoltaan parlamentaarinen demokratia ja olemukseltaan vahvasti "juutalainen valtio". – Väestöltään se on monikansallinen ja uskontopohjaltaan moninainen, kaikki eivät tunnusta juutalaisten kansallisvaltion periaatetta. Se onkin johtanut jatkuviin sisäisiin yhteenottoihin palestiinalaisten kanssa koko Israelin valtion olemassaolon ajan.   Israelissa oli 7,4 miljoonaa asukasta vuoden 2008 lopussa. Viralliset kielet ovat heprea ja arabia. Israelin pinta-ala on 20 700 km², mihin on laskettu mukaan Golanin kukkulat mutta ei Itä-Jerusalemia tai Länsirantaa ja Gazan kaistaa. - Vuonna 2004 väestölaskennassa määriteltiin kolme metropolialuetta: Tel Aviv (2,9 milj.), Haifa (981 000), Beersheba (511 000). Jerusalemin virallinen väkiluku on 724 000 (2006). - Vuoden 2009 vaaleissa menestyivät oikeistopuolueet, ja hallitus muodostettiin Benjamin Netanjahun johdolla.   Israelilaisista on uskonnoltaan juutalaisia 76,2 %, muslimeja 16,1 %, kristittyjä 2,1 % ja druuseja 1,6 %. - Israelin uskonnolliset juutalaiset jakautuvat kahteen ryhmään: noin 12 % pidetään ns. ääriortodokseina ja noin 9 % pitää itseään uskonnollisina sionisteina. - 43 % on maallistuneita, joista 53 % ilmoittaa uskovansa Jumalaan. Kaikista Israelin juutalaisista 65 % uskoo Jumalaan ja 5 % ilmoittaa olevansa uskonnottomia. Kaikista israelilaisista 78 % viettää sapattia. - Israelin arabeista 82,3 % on muslimeja, 9 % kristittyjä ja 8,5 % druuseja. Lähes kaikki muslimiarabit ovat sunneja.   Jerusalem on juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin pyhä kaupunki. Kaupunkia 20 vuotta jakanut rajalinja poistettiin 1967 kuuden päivän sodan jälkeen. Poliittiset tapahtumat ja itsemurhaterroristien iskut ovat kuitenkin johtaneet siihen, että Jerusalem on yhä näkymättömällä muurilla kahtia jaettu kaupunki. Sen länsiosa on [Israel]in pääkaupunki vuodesta 1949, ja itäpuoli on palestiinalaisten suunnitelmissa itsenäisen Palestiinan valtion pääkaupunki. Monet valtiot kuitenkin pitävät edelleen lähetystönsä Tel Avivissa. - Maailmassa tuskin on toista kaupunkia, joka olisi hävitetty niin monta kertaa kuin Jerusalem ja joka on rakennettu kerta toisensa jälkeen aina uudelleen. Vakavien terrori­tekojen takia poliisi- ja sotilaspartiot ovat luonnollinen osa katukuvaa.

Palmut Öljymäellä tammikuussa 2011, Jerusalemin Vanhakaupunki taustalla. - Kuvassa oikealla: kaunis, komea palmu!

• Näiden kotisivujemme "Ystäväkirjeet" -sivulla on "Tulosta kirje: (ilman kuvia)" -palsta, mistä löytyvän linkin kautta voit avata ja tulostaa pdf-muodossa olevan kirjeen otsakekuvioineen;

• Voit halutessasi tulostaa ystäväkirjeemme tästä valokuvineen kaikkineen;
  

• Saadaksesi laajemman kuvan lähetystyöstä vierailepa Lähetysseuran kotisivulla osoitteessa http://www.mission.fi/

• Käy myös tutustumassa Japanin Palmujen kotisivuihin osoitteessa http://www.palmu.st/