
Anna-Kaarina ja Matti Palmu, Box 4, HOSSANA, Ethiopia
HUOMAA PUHELINNUMEROMME: +251 6 550 077
anna-kaarina.palmu@felm.org
(tai) matti.palmu@felm.org
Hosainassa 24.5.2000
TOUKOKUISET TERVEISET TUULIRINTEELTÄ!
"Pyytäkää Herralta sateita, pitkälle kevääseen saakka! Herra nostattaa tuulispäät ja pilvet, Hän lähettää sadekuurot. Hän antaa viljan viheriöidä jokaisen pellolla." (Sak.10:1)
Tämä raamatunkohta tuli vastaan äsken Sanaa lukiessani. Herra on tosiaan antanut sateita ainakin tänne meidän seuduillemme. Maissisato on lähtenyt kauniisti kasvuun. Nyt härät ovat pelloilla kyntämässä maata valmiiksi vehnää ja teff-viljaa varten. - Sadetta pyydettiin, ja kun vettä on saatu, kiitollisuus täyttää mielet.
Paljon on ehtinyt tapahtua sen jälkeen, kun huhtikuun kirjeemme lähti. Olemme pitäneet taas viikon avioliittokurssin, nyt täällä Hosainassa. Olemme vierailleet maaseudun seurakunnissa. Vierailleet ihmisten kodeissa. Keskustelleet, kuunnelleet ...
"Nälkä, sota, aids"
Etiopian presidentti oli tässä taannoin todennut televisiohaastattelussa, että tällä hetkellä Etiopian suurimmat ongelmat ovat nälkä, sota ja aids. Jokainen erikseen olisi jo sinänsä suuri asia selvitettäväksi; täällä nuo kaikki ovat yhdessä. Ja listaa voisi vielä täydentää esimerkiksi nopealla väestönkasvulla, köyhyydellä ym.
Ihmisten kanssa keskustellessa nuo asiat tulevat helposti puheeksi. Näilläkin seuduilla on alueita, joiden ihmisillä on ollut puute ruuasta. Ei ole ollut, mitä syödä. Toreilla toki viljaa yms. myydään, mutta hinnat ovat niin korkeita, ettei köyhillä ole varaa ostaa. Tunton terveysasemallekin tuodaan selvästi aliravitsemuksesta kärsiviä lapsia.
Eilen tapasin hiippakunnan palveluksessa olevan papin, joka kertoi huolestuneena seuraavansa sotauutisia. Hänenkin 18-vuotias poikansa oli lähtenyt sotaan salaa vanhemmiltaan. Nyt isän sydämessä on huoli siitä, miten pojan käy. - Vastaavanlaisia kertomuksia olemme kuulleet useita. Moni poika on nuoruuden innossaan lähtenyt sotilaaksi, kun siitä on luvassa täkäläisittäin hyvä palkkakin!
Eräs nuori nainen kertoi tavatessamme, miten monta ystävää hänen läheltään on sairastunut tai kuollut aidsiin. Hautajaiset ovat huimasti lisääntyneet. Ja usein on kuoleman aiheuttajana ollut aids. Nuoria ihmisiä. Perheenisiä ja äitejä. Eräästäkin hosainalaisesta perheestä oli ensin kuollut kaksi pikkulasta. Sitten kuoli perheen isä. Ja muutaman viikon kuluttua äiti. Kaksi kouluikäistä lasta jäi orpoina sukulaisten hoiviin.
Kaiken tämän kärsimyksen keskellä pysähtyy miettimään, mikä on tämän maan ja kansan tulevaisuus!
Tunton terveisiä
Huhti-toukokuun vaihteessa kävimme kaksi kertaa Tuntossa, ensin pääsiäisjuhlilla seurakunnassa, sitten lähettitoverimme Kaisa Huttusen kanssa tuttuja tapaamassa ja vanhoja muistelemassa. Siitä on 20 vuotta, kun kuopuksemme syntyi Tuntossa!
Oli mukava katsella, miten paljon kaikki oli muuttunut vuosien kuluessa. Edellisestä vierailustamme oli vierähtänyt seitsemän vuotta! Tapasimme paljon tuttuja, jotka innolla kyselivät, mitä perheellemme kuuluu. Lasten nimetkin he hyvin muistivat! Saimme nauttia ystävien vieraanvaraisuudesta.
Tunton vierailuillakin ihmisten köyhyys ahdisti. Se tuli lähelle, kun oven taakse ilmestyi ihmisiä apua pyytämään. Sokea mies lapsen taluttamana. Nuori perheenisä langanlaihana resuisissa vaatteissa. Hän hoiti joskus vuosia sitten isänsä kanssa meidän hevostamme. Nyt on isä jo kuollut, nuori mies vuorostaan kolmen lapsen isä.
Vierailimme muutamassa ruohomajakodissakin. Tuttu nainen Tunton seurakunnasta vuosien takaa oli jäänyt leskeksi. Kahdeksasta lapsesta vanhin oli lähtenyt sotaan, kaksi asui muualla piikoina. Viisi nuorinta oli äidin hoidossa. Maja oli siisti, pihapiiri kauniisti hoidettu. Läheisiä peltoja kynnettiin. Tuttu huoli tuli vastaan sielläkin: uuden sadon valmistumiseen menee vielä aikaa. Nyt ei ole paljon mitään syötävää ...
Rohkaisun sanoja
Ihmisten köyhyys jotenkin lamaannuttaa ja masentaa. Näissä mietteissä eteen on tullut sana Ilmestyskirjasta: "Nälkä ei heitä enää vaivaa, ei jano, enää ei heitä polta aurinko eikä paahtava helle ... Jumala pyyhkii heidän silmistään kaikki kyyneleet" (Ilm. 7:16-17). Toivo paremmasta on olemassa! Siitä meidät on lähetetty kertomaan silloinkin, kun näyttää, ettei toivoa ole, tai kun näemme, ettemme kaikkia pysty auttamaan.
Nuoren parin kotona
Toisen vierailun teimme vapaaehtoisevankelistana toimivan nuoren miehen, Abeben, kotiin. Hänen koulunkäyntiään olimme aikoinaan avustaneet. Nyt hän kutsui meidät kotiinsa tapaamaan nuorikkoaan, häät oli pidetty joulukuussa.
Nuori pari asui miehen vanhempien luona. Pienessä majassa asuvat myös miehen vanhemmat ja seitsemän sisarusta. Siinä lounasta syödessämme isä kiitteli meitä siitä, että olimme auttaneet hänen poikaansa. Puhuimme nuoren parin suunnitelmista. Keskustelimme myös heidän häihinsä liittyneistä kysymyksistä, morsiusmaksusta, hääjuhlasta jne. Abebe arveli, että kaikkiaan menot olivat olleet noin 2.500 birriä. Summa vastaa kahden vuoden (!) kokonaistuloja, jos puhutaan kirkon minimipalkasta. Vapaaehtoisevankelistat saavat kuitenkin usein alle puolet minimipalkasta - ja Abebe kertoi, ettei hän toistaiseksi ole saanut minkäänlaista palkkaa! Kun ihmettelimme, mistä köyhä perhe oli rahat saanut kokoon, hän kertoi, että isä oli myynyt muutaman vasikan, ja lainaakin oli otettu. No, laina pitäisi joskus maksaa takaisin, mikä onkin vaikeaa, sillä tuloja ei juuri ole!
Morsiusmaksuihin liittyy lahjoja paitsi morsiamelle, myös tämän vanhemmille ja sukulaisille. Niistä ja häihin liittyvistä muista monenlaisista kuluista olemme paljon keskustelleet kursseilla ja eri tilanteissa ihmisiä tavatessamme. Häiden takia nuori pari on yhteistä elämää aloittaessaan usein toivottomasti velkaantunut. Näitä velkoja sitten maksetaan usein vuosikausia. Jotain pitäisi tehdä, jotta käytäntö muuttuisi!
Haasteita riittää
Monenlaisia asioita on tullut eteemme näiden kuukausien aikana, jotka olemme nyt Etiopiassa olleet. Avioliittoon liittyvistä kysymyksistä osa on kovin samanlaisia kuin Suomessa. Ja paljon on myös erilaista, tapoja ja käytäntöjä, joihin meidän tulisi nyt paneutua. Työ on mielenkiintoista. Kiitos siitä, että olette tässä työssä mukana omalla panoksellanne!
Anna-Kaarina opettamassa Hosainan teologisen seminaarin 2. ja 3. vuosikurssin oppilaita avioliittokurssilla.
Maaliskuun lopulla 2000 pidettiin pappien ja papinvaimojen avioliittokurssi Mettussa, Illubaborissa. Kuvassa Anna-Kaarina ja Matti yhdessä kurssilaisten kanssa, taustalla Mettun kirkko.
Pappien ja vaimojen kurssilla Mettussa tehtiin myös ryhmätehtäviä. Muutamilla kurssilaispariskunnilla oli imeväisikäinen lapsi mukanaan.
Näkymä lähes 3000 metrin korkeuteen kohoavan Mugo-vuoren rinteeltä kohti Hosainan maakuntaa. Kuvanottopaikka on noin 40 km pohjoiseen Hosainasta, Wolkiteen johtavan tien reunalta.
Siunauksen toivotuksin Anna-Kaarina (ja Matti)
|
|