Anna-Kaarina ja Matti Palmu, Suomessa elokuulle asti, Israelissa / Palestiinalaisalueilla 14.8.–5.9.2013

Ukonkivenpolku 7 B 7, 01610 VANTAA

  

Yksityiset sähköpostit: anna-kaarina@palmu.st (tai) matti@palmu.st (tai yhteisesti molemmille) etiopian@palmu.st

 

Työ-sähköpostit: anna-kaarina.palmu@felm.org (tai) matti.palmu@felm.org

 

  Kännykät: 041 549 8449 (AK), 040 581 7068 (M)

 

 

 

KUUKAUDEN LUONTOKUVA - Kevään kimalainen Vantaalla

                                                                                                                                                                                                       Vantaan Kaivokselassa 31.5.2013

Ystävät,

terveiset Kaakkois-Aasiasta, Kambodzhasta ja Thaimaasta. Palasimme kolmen viikon työmatkaltamme 25.5. Lähtiessämme Suomesta 3.5. puissa ei vielä ollut edes silmuja näkyvissä. Kerrostalomme pihalla oli jäänteitä talven lumikasasta.  Ja kun palasimme, kaikkialla oli kauniin vihreää. Kesä oli tullut Suomeen matkamme aikana.

 

 

Phnom Penhissä riitti lämmintä. Lämpömittarin lukemat nousivat ulkona enimmillään 42 asteeseen. Kuumuus otti voimille! Jossain vaiheessa ylimmän kerroksen kurssitilassamme oli iltapäivällä 36 astetta lämmintä ilmastoinnista huolimatta. Tuntui, että ajatuskin alkaa jo takkuilla siinä helteessä. Onneksi pääsimme seuraavana aamuna vaihtamaan toiseen huoneeseen alakertaan. Siellä taas ilmastointi toimi välillä liiankin tehokkaasti, eli tuntui joskus suorastaan viileältä.'

 

 

 

Kambodzhan perhetyön kouluttajakurssien juliste kurssisalin seinällä

Perhetyön kouluttajakursseja

Matkamme päätarkoitus oli pitää kaksi perhetyön kouluttajakurssia eri kirkkojen työntekijäpariskunnille. Ensimmäisellä kurssilla oli seitsemän pariskuntaa, toisella seitsemän ja puoli: Yksi vaimo oli mukana yksinään, kun mies oli liian kiireinen osallistumaan. Kaikki kurssilaiset olivat tuttuja jo viime vuodelta. Oli mukava tavata heidät uudelleen. – Saimme heti Phnom Penhiin saavuttuamme juuri painosta tulleen perhetyön osallistujan kirjamme khmerin-kielellä, mikä jaettiin kurssilaisille kurssin alussa.

 

Pastori Joseph käänsi Palmujen kirjan khmerin kielelle.

Kuvassa Joseph ja vaimonsa Palmujen kanssa, käsissä kirja englanniksi ja khmeriksi.

 

 

Kuten muillakin kouluttajakursseillamme, myös tällä kurssilla osallistujat pitivät pariskuntina kukin vuorollaan harjoitustunnin. Sen päätyttyä käytiin yhdessä palautekeskustelua opetuksesta. Jälleen kerran kokemus oli lähes kaikille uusi: opettaa pariskuntana yhdessä perheasioista. Ja jälleen kerran etenkin naiset olivat innoissaan: ”Olemme saaneet lisää itseluottamusta, kun olemme saaneet mahdollisuuden kokeilla opettamista yhdessä puolison kanssa.”

 

Kurssit jäivät varsin lyhyiksi: Vain neljä päivää. Paljon aiheita jäi käsittelemättä. Kurssilaisten toiveena onkin, että parin vuoden kuluttua heille voitaisiin järjestää jatkoa tälle koulutukselle.

 

Ylh.vas. Anna-Kaarina kouluttajakurssin alkupäivänä perusasioita selvittämässä. Sitten alkoivat ns. harjoitustunnit:

Ylh.oik. erään järjestön edustaja, alh. vas. toisen luterilaisen kirkon presidentti vaimoineen harjoitustunteja pitämässä.

Alh. oik. Matti vetämässä harjoitustunnin palautekeskustelua.

 

Parisuhteen (Perhesuhteiden) palikat olivat kurssilla myös käytössä. - Tuntipalaute meneillään.

Välillä syötiin (noin +38 lämpötilassa), välillä leikittiinkin.

 

Ylh.vas. kehitysyhteistyöjärjestön työntekijäpariskunta selvittelee "perustunteita", oik. presbyteeripariskunta pitää harjoitustuntiaan.

Alla Pastori Joseph ja vaimonsa ovat vetovuorossa, oik. koko perhe kuvassa. Alempana Josephin ja Makaran kurssitodistus.

 

 

Kurssilaisten palautetta

Kurssin palautekeskustelussa eräs kurssilaisista totesi, että naiset ovat ne, jotka hyötyvät kurssista eniten.  Ja monet myötäilivät tätä puhetta. Yksi nuori rouva totesikin:

 

”Tämä viikko on antanut minulle lisää itseluottamusta ja meille yhdessä valmiuksia opettaa. Täällä perheissä on monenlaisia ongelmia. Kiitos, kun olemme saaneet uusia taitoja opettaa. Olen ennen ajatellut, etten naisena tiedä riittävästi asioista voidakseni opettaa muita. Nämä kaksi kurssia ovat auttaneet minua ymmärtämään enemmän.”

 

Toisen luterilaisen kirkon johtaja puolestaan totesi: ”Olen vaikuttunut! Pidän tätä hyvin tärkeänä työnä. Meidän tulee enemmän tarjota opetusta perhe-elämästä. Huomaan usein laiminlyöneeni omaa perhettäni. Meistä tuntuu, että perheillä näyttäisi ulkonaisesti olevan kaikki kunnossa, mutta todellisuudessa perheissä on paljon ongelmia. Edelleen maassamme on esim. järjestettyjä pakkoavioliittoja.”

 

Kurssin päätteeksi käytiin perusteellinen palautekeskustelu.

 

Yksi kurssilaisista tilitti avoimesti: ”Olen oppinut paljon. Haluan ensinnäkin vahvistaa omaa perhettäni, antaa aikaa myös perheelle. Ennen annoin kaiken huomioni työlleni. Asumme kirkossa, omalle perheelle ei ollut aikaa. Tein vapaapäivinänikin töitä. Kaksi vuotta olen ollut hyvin kiireinen. Nyt olen huomannut, että yksi lapsistani on alkanut käyttäytyä huonosti. Olen hämmentynyt, häpeissäni. Haluan parantaa tapojani. Perheet luottavat minuun, kysyvät neuvoja. Mutta kun oma vaimoni kysyy minulta jotain, olen hiljaa.  Ennen olin helpottunut, kun perhe antoi minun olla rauhassa. Nyt huomaan, että minun on järjestettävä aikatauluni uusiksi. – Kiitos Jumalalle, viime vuoden kurssin jälkeen oma perheemme on vahvistunut. On todella tärkeää huolehtia omasta perheestä. Jos perheet voivat hyvin, kirkkokin voi hyvin.”

 

Kurssilaisten antama palaute, pienet muutokset, joista he kertovat omassa elämässään, ovat olleet yksi merkittävä asia, mikä on auttanut meitä jaksamaan tässä kuluttavassa työssä. Olemme saaneet huomata, että työmme ei ole ollut turhaa! Vähän haikeana totesimme kurssin päätteeksi, että olemme ilmeisesti viimeisellä matkallamme Kambodzhassa, sillä eläkkeelle siirtyminen lähestyy pikku hiljaa, ehkä ensi vuoden lopulla.

Jumalanpalveluksissa eri kirkoissa

Matkaamme sisältyi kolme sunnuntaita. Niinpä pääsimme tutustumaan eri kirkkojen jumalanpalveluksiin. Ensin olimme yhteistyökumppanimme, Kambodzhan luterilaisen kirkon ”City-seurakunnan” jumalanpalveluksessa opiskelija-asuntolan alakerrassa. Paikalla oli paljon nuoria. Jo viime vuonna panin merkille sen ilon, mikä noiden nuorten ihmisten kasvoilta heijastuu. Saarnaajana oli nuori hongkongilainen lähetystyöntekijä Berta, joka puhui Hyvästä Paimenesta. Berta oli osittain mukana kurssillamme, sillä hän uutena tulokkaana halusi oppia tuntemaan perhe-elämää tässä maassa.

 

Toisen sunnuntain vietimme työtoverimme, pastori Josephin seurakunnassa, jonka taustalla on hongkongilainen ”Tree of Life” -järjestö. Isäntämme valitti, että kirkossa oli tällä kertaa vain vähän ihmisiä. Kouluista oli lomaa, joten opiskelijat olivat lähteneet kotiseuduilleen sukulaisiaan tapaamaan. Koskettavaa oli nuorten laulu, missä todettiin, että haluamme voittaa Kambodzhan Jeesukselle.

 

Kolmantena sunnuntaina menimme Kambodzhan evankelisluterilaisen kirkon jumalanpalvelukseen. Tuon kirkon johtaja osallistui vaimonsa kanssa kurssillemme ja haluaa nyt omalta osaltaan olla edistämässä perhetyötä maassaan. Tämä jumalanpalvelus tuntui tutun luterilaiselta, kotoiselta omalla tavallaan. Kambodzhassa toimii ainakin kolme luterilaista kirkkoa, jotka kaikki ovat varsin pieniä.

 

 

Kahden luterilaisen kirkon jumalanpalvelukset: Vas. Anna-Kaarina tervehtimässä Lähetysseuran yhteistyökirkon (LCC) opiskelijaseurakuntaa,

oikealla on koolla isomman ja vähän vanhemman kirkon (ELCC) seurakunta, liturgina kirkon presidentti.

 

Pastori Josephin johtaman "Elämän puu" seurakuntaryhmän "Elävä armo" -seurakunta koolla; oik. Joseph lukee tekstiä, joka heijastettiin

myös seinälle. Eletään uutta aikaa: alla vas. nuoren seurakuntalaistytön raamattu laitteen näytöllä, vierellä Anna-Kaarinan perinteinen Raamattu.

Alla oik. "kirkkokahvit" eli hedelmätarjoilu jumalanpalveluksen jälkeen - hyviä olivat!

 

 

Jumalanpalveluksen jälkeen palasimme hotelliin, missä kuuntelimme nettiradiosta Kuopion kirkkopäivien jumalanpalvelusta. Siellä muistettiin esirukouksin seurakuntatyötä Mekong-alueella ja erityisesti Kambodzhassa. Se tuntui hyvältä. ”Me kaukana ja lähellä, olemme yhtä perhettä.”

Perhetyö jatkuu

Kurssien jälkeen keskustelimme monissa eri tapaamisissa perhetyön jatkuvuudesta. Työ on nyt saatu hyvälle alulle, mutta ilman seurantaa se voi helposti alkuinnostuksen jälkeen näivettyä. Työtä on ollut suunnittelemassa työryhmä. Mutta tarvittaisiin myös joku henkilö, jolle seuranta kuuluu. Singaporen kirkon lähetysjärjestö yhdessä Kambodzhan luterilaisen kirkon kanssa onkin palkkaamassa paikallista työntekijää perhetyöhön.

 

Kahden luterilaisen kirkon johtajat lounasneuvottelussa, mukana myös Pastori Joseph.

Alla Palmut palmujen joukossa Phnom Penhin kuumuudessa.

Alla oik. yksi useista joukkohaudoista punakhmerien "tapponiityllä".

 

Näkymiä Phnom Penhistä toukokuussa 2013. Mopotaksit ovat ihan näyttävän näköisiä.

Kambodzha on buddhalainen maa, munkkeja näkee usein kaduilla.

Alla oik. hotellin työntekijä viemässä joka-aamuista tee- ym. tarjoilua hotellin tiloissa olevan pikkutemppelin alttarille.

Alempana erään merkittävän Phnom Penhin buddhalaistemppelin tuloportaat ja kuvat sisältä.

 

 

 

 

 

Phnom Penhin kaduilla on monenlaista kulkijaa.

Alla olemme Mekong-joen risteilyllä Fidan lähettitoveriperheiden kanssa.

 

 

Pyrähdys Bangkokiin

Koska matkareittimme kulki Bangkokin kautta, pysähdyimme paluumatkalla muutamaksi päiväksi sinne kuulostelemaan, mitä on tapahtunut perhetyön rintamalla. Matti vieraili siellä viimeksi syksyllä 2011. Ja sitä ennen olimme yhdessä käyneet kaksi kertaa opettamassa perheasioista mm. teologisessa seminaarissa. Tapasimme joukon kirkon työntekijöitä, joiden kanssa keskustelimme perhetyön mahdollisuuksista. Esittelimme lyhyesti perhetyötä maailmalla sekä kävimme läpi perhesuhteiden monimutkaisuutta Parisuhteen palikoiden avulla. Palikat herättivät kovasti kiinnostusta. Diakoniaosastolla ryhdyttiinkin heti miettimään, miten palikoita voisi teettää lisää. – Perhetyön kirjan thai-kielinen käännös on pitkällä.  – Tapasimme myös Luther-seminaarin dekaanin sekä Thaimaan evankelisluterilaisen kirkon piispan.

 

Vierailimme myös Abundant Foundation -nimisessä sielunhoitokeskuksessa kristillisen yliopiston yläkerrassa. Sen perustaja, rouva Wandee, oli joku vuosi sitten mukana SLS:n Perhetyön päivillä. Pieni huone oli kauniisti sisustettu. Wandee kertoi, että häneltä meni vuosi rekisteröinnin saamiseen valtiolta, mutta nyt kaikki tarvittavat luvat olivat kunnossa. Asiakkaita riittää, vaikka työ on vasta alkanut. Wandee hoitaa asiakkaitaan maksutta, sillä hän haluaa kristittynä terapeuttina palvella avun tarpeessa olevia lähimmäisiään.

 

Thaimaan pääkaupungissa Bangkokissa "taivasjunat" kulkevat pylväiden päällä vilkkaiden katujen yläpuolella.

Alla vas. perhetyön neuvottelu Thaimaan ev.lut. kirkon paikallisten työntekijöiden ja lähettien kanssa.

Tapasimme myös kirkon piispan, Dr. Banjobin hänen toimistossaan. - Kuvat alinna: Rouva Wandee esitteli

perustamansa järjestön sielunhoitokeskusta Bangkokin kristillisen yliopiston tiloissa.

 

 

 

 

”Teille on lähetys”

Lähetysjuhlat ovat ovella. Sinne on tulossa ulkomaisia vieraita mm. Etiopiasta. Toivottavasti tapaamme teistä

monia juhlilla. Tervetuloa Helsinkiin!

 

Kiitos esirukouksistanne ja muusta tuesta! Oikein virkistävää kesää teille jokaiselle,

 

 

terveisin Anna-Kaarina   (ja Matti)

 

 

Toukokuun lopun kukkaloistoa Helsingin Tähtitorninmäellä - ja Vantaan Vaskivuoren seutuvilla.

 

Kevään kukkaloistoa Vantaan Ojahaassa, aivan Kehäradan vieressä

____________________________________________________________________________

• Näiden kotisivujemme "Ystäväkirjeet" -sivulla on "Tulosta kirje: (ilman kuvia)" -palsta, mistä löytyvän linkin kautta voit avata ja tulostaa pdf-muodossa olevan (kuvattoman) kirjeen otsakekuvioineen;

• Voit halutessasi tulostaa ystäväkirjeemme tästä valokuvineen kaikkineen;
  

• Saadaksesi laajemman kuvan lähetystyöstä vierailepa Lähetysseuran kotisivulla osoitteessa http://www.suomenlahetysseura.fi/ls_fi/

• Käy myös tutustumassa Japanin Palmujen kotisivuihin osoitteessa http://www.palmu.st/