Anna-Kaarina ja Matti Palmu – Suomessa syksyllä jouluun asti

Ukonkivenpolku 7 B 7, 01610 VANTAA

  

Yksityiset sähköpostit: anna-kaarina@palmu.st (tai) matti@palmu.st (tai yhteisesti molemmille) etiopian@palmu.st

 

Työ-sähköpostit: anna-kaarina.palmu@felm.org (tai) matti.palmu@felm.org

 

  Kännykät: 041 549 8449 (AK), 040 581 7068 (M)

 

 

KUUKAUDEN LUONTOKUVAT: Sinitiainen Palmurannassa, Vantaanjoen varrella

 

 

                                                                                                                                                                                                                                                 Vantaalla 31.10.2012

 

Ystävät, lähettäjämme,

Myöhäisen syksyn tervehdys Kaivokselasta. Viime viikolla jo näytti talvi tulleen, nyt on taas syksyistä. – Nyt olisi Anna-Kaarinan vuoro kirjoittaa Ystäväkirje, mutta vaihdoimme vuoroa. Anna-Kaarinan pitäisi marraskuun puoliväliin mennessä saada valmiiksi seksuaaliterapia-opintojensa päättötyö, joten annan hänen nyt keskittyä siihen. Marraskuun kirjeessä Anna-Kaarina ehkä kertoo enemmän opinnoistaan.

Vielä Kambodzhasta

Elo-syyskuun matkamme Kambodzhaan oli tämän vuoden viimeinen ulkomaan-työmatkamme. Liitän tähän vielä jokusia kuvia tuolta matkalta:

 

KUVIA KAMBODZHASTA ELO-SYYSKUUSSA 2012

Katujen risteys Phnom Penhissä on aika ajoin melko vilkas ja täyden oloinen ...

(Kuvat alla) Tämä nuoripari tuli mukaan Avioliiton peruskurssille mopollaan ajaen.

Singaporen kirkon lähetysjohtaja Sally Lim ja Anna-Kaarina saivat välillä kurssimme pienimmäiset hoiviinsa.

(Kuvat alla) Matkamme aikana oli monenlaisia neuvonpitoja eri kokoonpanoilla:

Alla vas. Palmut SLS:n Mekongin aluepäällikön Pauli Rantasen kanssa, alla oik. Kambodzhan perhetyöstä vastaava työryhmä koolla.

Alempana vas. neuvottelu raamattukouluista valmistuneiden jatkohoidosta ja -koulutuksesta huolehtivan CEPA-järjestön toimistolla;

Alempana oik. Anna-Kaarina ja Sally Lim vierailumme päätösvaiheen palautekeskustelussa.

(Kuvat alla) Kambodzhan luterilaisen kirkon maaseutuseurakunnassa vieraillessamme pääsimme myös mopotaksin kyytiin kylänraiteille.

Hyvin juurtuneita palmuja noilla seuduilla näkyi paljon, vain pari jaloillaan kulkevaa palmua liikkui maisemassa.

 

Matin muistelumatka Vakka-Suomeen

Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna me viisi ”Kalannin Kotokallion Palmua” teimme muistelumatkan lapsuutemme ja nuoruutemme paikoille Kalannissa. Leena-sisaremme ja me neljä veljestä Jaakko, Hannu, Heikki ja Matti kohtasimme noissa Vakka-Suomen maisemissa, vähän eri kokoonpanoilla eri tilanteissa. Tuon kaiken järjesti meistä veljistä vanhin, Jaakko, nykyinen keskisuomalainen.

Kävimme tietysti vanhempiemme haudalla Kalannin kirkkomaalla. Minä saarnasin entisen (1974–93) nimikkolähetin ominaisuudessa Kalannin kirkon messussa. Jaakko vastasi tuona pyhäiltana ”Jäähyväiset Kalannin pappilalle” -muisteluillan ohjelmasta hienoine diakuvineen; mukana oli 120 seurakuntalaista. Entinen kotimme Kalannin pappila on juuri päätetty myydä yksityiskodiksi. Kolusimme tuon kotopappilamme vintiltä kellariin vielä kerran ennen remonttia; tulipa pihapiirikin tarkoin kierreltyä.

Kalannin kirkko, alla Kalannin pappila ja kirkonkylässä Kotokallio entisine ja uusine asukkaineen.

(Kuvat alempana) Vas. "Jäähyväiset Kalannin pappilalle" -muisteluilta Kalannin seurakuntakodilla; Oik. kuva Laitilan Palmujen omenatarhasta.

 

Minun syntymäkotini Kotokallio oli kirkonkylässä kotimme vuoteen 1954, jolloin Allan-isästämme tuli Kalannin kirkkoherra. Pappila oli sitten minunkin kotini 1954-68, eli ylioppilaskesääni asti. Isän jäätyä eläkkeelle 1972 Kotokallio oli uudelleen vanhempiemme (ja äidin siskon Lempi Nevavuoren) kotina. Isä kuoli 1982, Saima-äiti 1992, Lempi-täti 2003. – Kotokallion nykyiset omistajat, Siivoset, esittelivät nätisti remontoidun kotinsa meille vanhoille. Vierailimme myös serkkumme Juha Nevavuoren kodissa siinä äitimme lapsuudenkodin vieressä. Minä sain tuona viikonloppuna yösijan serkkumme Kimmo Nevavuoren kodissa.

Muistelumatka oli monella tapaa hyvä, iloinen kokemus. Oli hyvä saada vielä kerran palvella synnyinseurakunnan kirkossa ja tavata vanhoja nimikkolähetin muistavia. Paljon ja monenlaista palautuu mieleen tuollaisen matkan seurauksena. Pois juoksee aika joutuisaan, me väistymme kuin varjot maan …, niinhän sitä aivan oikein veisataan. Yli 44 vuotta on kulunut siitä, kun muutin 1968 pois Kalannista, ensin opiskelemaan, lopullisesti pois synnyinseudulta, Varsinais-Suomesta. Sittemmin Suomen-kiintopisteemme oli 25 vuoden ajan Karttulassa, Pohjois-Savossa. Ja nyt kotimme on ollut jo yli seitsemän vuotta Vantaalla, Uudellamaalla siis. Ei ole meillä pysyväistä asuinsijaa tässä maailmassa.

Nimikkoseurakunnassa

Vanhoja muistoja ja paljon niihin liittyviä tunteita liittyi lokakuun toisenkin sunnuntain matkaamme. Kirkon lähetyspyhänä vierailimme nykyisten nimikkolähettien ominaisuudessa Pieksämäellä. Siellä syntyi (ollessani 1973 puolisen vuotta Pieksämäen kaupunkiseurakunnan apupappi nuorisotyössä) esikoistyttäremme ja sieltä lähdimme lähetyskurssille. Olemme olleet Pieksämäen nimikkolähettejä 1970-luvun puolivälistä alkaen. - Saarnasimme ”uuden kirkon” messussa ja kerroimme perhetyön kuvioista lähetyslounaan jälkeisessä tilaisuudessa. Vielä illalla tarjoutui tilaisuus vierailla laajentuneen Pieksämäen seurakunnan kauimmaisen kulman lähetyspiirissä Vanajalla.

(Kuvat yllä) Vas. Vierailulla Pieksämäen lähetyssihteerin Leena Härmän kodissa; Oik. Pieksämäen Vanajan lähetyspiiri Markkasilla.

(Kuvat alla) Vas. Vilho ja Arvi mummolavierailullaan Myyrmäen Ojahaan leikkipuistossa;

Oik. Lyydia, Hilda ja Amanda kävivät Mummon ja vaarin kanssa myös Heurekassa, Tikkurilassa.

 

Parisuhdepäivillä

Lokakuun viimeisinä päivinä olimme mukana Kataja ry:n järjestämillä parisuhdepäivillä. Siellä tapasimme jonkin verran tuttuja ja tutustuimme useisiin toimijoihin perhetyön eri lohkoilta. Oli mukava taas nähdä, miten monenlaista ja monella rintamalla tapahtuu perhetyössä täällä Suomessakin. - Pyhäinpäivän viikonloppuna saamme pienesti olla palvelemassa Mennään eteenpäin –viikonlopun kuvioissa. Se on vapaaehtoistoimintaa kaikkien tuossa toiminnassa mukana olevien kohdalla. 

Iloa lastenlapsista

Syksyn isoja iloja ovat olleet myös lastenlastemme tapaamiset. Syyskuussa saimme vieraiksemme Tampereelta saulinpojat Vilhon 3v. ja Arvin 1v. Lokakuussa taas mummolaan tulivat Kuopiosta jounintyttäret Lyydia 10v., Hilda 8v. ja Amanda 5v. Muut lastenlapsemme Benjamin 10v., Helen 8v. ja Aimi 4½v. ovatkin Japanissa. Siellä, Laurin perheessä, vietämme tämän vuoden joulun, jos Jumala suo ja elämme.  

Iloa ja valoa syksyynne toivottaen, Matti   (ja Anna-Kaarina)

 

Syksyn 2012 ruskaa Vantaalla

 

  

”Jeesuksen seurassa alamme aavistella miten syvä armon meri on. Jatkuvasti saamme rukoilla ja oppia uutta Jumalan rakkaudesta Jeesuksessa Kristuksessa, ’sen leveyden, pituuden, korkeuden ja syvyyden’ (Ef. 3:18), kun Herra tahtoo sillä meidätkin täyttää.

Kun saamme tulla Jeesuksen luo, hän ei vapauta meitä vain menneisyydestämme, vaan antaa tulevaisuuden ja toivon.  - Ihmiselle on aina tärkeää se, mitä joku on ollut. Sillä määritellään ihminen, mitä hän on ollut. Joka paikassa kysytään todistuksia siitä, mitä me olemme olleet. Näin meidät sidotaan tiukasti menneisyyteemme. Jeesus ei tee näin. Hän on kiinnostunut siitä mitä meistä voi tulla.”

 Eino J. Honkanen, Hengen uudistus, 27. lokakuuta 

 

ILOITEN KIITTÄKÄÄ: 

 

- Anna-Kaarinan mahdollisuudesta opiskella;

- Syksystä, sen väreistä, sateistakin, ja talven tulosta;

- Jumalan puheesta meille luonnon kautta;

- Suomesta, missä myrskyt eivät ole hurrikaanitasoa

  eivätkä maanjäristyksetkään ole uhkana;

- Hyvistä muistoista, menneiden aikojen historiastamme,

  vanhemmistamme ja muista sukulaisista;

- Nimikkoseurakunnista, esirukoilijoista, kaikista eri tavoin

  lähetystyötä tukevista;

- Omista seurakunnistamme, niiden työntekijöistä ja muista

  vastuunkantajista;

 

- Tulevaisuudesta ja toivosta, jonka olemme saaneet Jumalan lapsina, Jeesuksen seuraajina.

 

 

RUKOILKAA SIIS:

- Anna-Kaarinalle voimia opiskelun loppuunsaattamiseen;

- Lähetysjärjestöjen, myös Suomen Lähetysseuran,

  taloudellisen tilanteen puolesta - kysellen itseltämme,

  miten minä voisin auttaa;

- Että perhetyön ensi vuoden kursseille maailmalla löytyisi

  riittävästi varoja;

- Avioliittojen ja perheiden puolesta pahoinvoivassa

  Suomessa, lähellämme;

 

 Siunausta ja Herran läsnäoloa ohjelmiin: ;

  * Anna-Kaarinan opiskelujen viimeiset lähijaksot

    Jyväskylän ammattikorkeakoulussa 19-21.11. ja 3-4.12.

  * Ensi vuoden – ja seuraavienkin vuosien - toiminnan

     suunnittelua yms.
 

 

 

 

Syksyn ruskaa Vantaan Silvolassa, Vartaanjokivarrella vastapäätä Palmurantaa

____________________________________________________________________________