Anna-Kaarina ja Matti Palmu

 

Tansaniassa 29.10.–4.12, takaisin Suomeen (Etiopiasta) 14.12.2013;

Nepaliin 23.1.2014

 

Ukonkivenpolku 7 B 7, 01610 VANTAA

  

Yksityiset sähköpostit: anna-kaarina@palmu.st (tai) matti@palmu.st (tai yhteisesti molemmille) etiopian@palmu.st

 

Työ-sähköpostit: anna-kaarina.palmu@felm.org (tai) matti.palmu@felm.org

 

  Kännykät: 041 549 8449 (AK), 040 581 7068 (M)

 

 

 

KUUKAUDEN LUONTOKUVAT - Eläimiä Ruahan kansallispuistossa, Etelä-Tansaniassa:

Kirahvi, seeproja, virtahepoja, norsuja.

                                                                                                                                                                                            Iringassa, Etelä-Tansaniassa 30.11.2013

Lämpöiset terveiset Tansaniasta!

Viides matkaviikkomme on meneillään, voimat ovat jotakuinkin täysin käytetyt. Olemme kiitolliset siitä, että voimat kuitenkin riittivät tähän asti. Ylihuomenna lähdemme täältä Iringasta kohti Morogoroa ja seuraavana päivänä kohti Dar es Salamia.

 

Dar es Salaam on meren rannalla, kuuma ja kostea kaupunki. Oikealla Dar es Salaamin luterilainen tuomiokirkko.

Kuva alla: Morogoroon saavuttua tapasimme suomalaisia työtovereita illallisella.

 

Valtatie kulkee Mikumin kansallispuiston halki. Edellämme ajanut rekka pysähtyi yllättäen: monisatapäinen puhvelilauma ryntäsi yli tien..

Kuva alla: Tieosuus, millä noustaan ylänkömaalle Iringaan, on hyvin vaarallinen; kun raskaat ajoneuvot ohittavat hitaasti toisiaan, on

vastaantulijoilla joskus totinen paikka. Kuvan tankkiauton teksti on totista totta: DANGER - VAARA!

.

Kolme perhetyön kouluttajakurssia

Kirkkoherra-lääninrovasti-projektinjohtaja Anthony KIPANGULA ja hänen vaimonsa Esther ovat pitäneet viime vuosina Etelä-Tansaniassa lukuisia paripäiväisiä ”perheseminaareja” pariskunnille. Kun heille satoi yhä uusia opetuskutsuja he totesivat, että kaksistaan he eivät tästä selviä. Niinpä he joku vuosi sitten pyysivät Lähetysseurasta koulutusapua uusien perhetyön kouluttajien saamiseksi.  

 

Viime vuoden keväällä me Palmut pidimme yhdessä Kipanguloiden kanssa neljä kurssia: Avioliiton peruskurssit Morogorossa ja Iringassa ja perhetyön kouluttajakurssin ykkösosan Mafingassa ja Makambakossa. Tänä vuonna pidimme nelisin mainittujen kahden kouluttajakurssin jälkimmäiset osat sekä vielä yhden uuden kouluttajakurssin ykkösosan (neljä päivää) Iringassa.

 

 

 

 

Mafinga ja Makambako

Edellytyksenä osallistumiseen jatkokurssille on se, että ykkösosan käyneet panevat oppimansa käytäntöön. Olimme todella ilahtuneita, kun kävi ilmi, että tämän vuoden jatkokursseille tulleet olivat KAIKKI todella opettaneet ja kirjallisesti raportoineet toimensa pastori Kipangulalle. Heidän oli määrä pitää kaksoistunti vähintään viidestä Perhetyön käsikirjan 30 aiheryhmästä. Jotkut olivat opettaneet enemmänkin.

 

Mafingan kurssille pastori Kipangula oli kutsunut kaksi erilaista ryhmää. Toiset olivat olleet mukana meidän viimevuotisella kurssillamme. Toiset olivat osallistuneet Kipangulan ”Kulttuurien muuttaminen” -projektin ns. kohderyhmän työskentelyyn, eli olivat kahden vuoden aikana kokoontuneet noin kerran kuussa. Kokoontumisissaan he olivat käyneet Käsikirjastamme läpi lähes kaikki 30 aiheryhmää. Meidän kannaltamme vain oli hankalaa se, että yhdistetystä ryhmästä näin tuli vähän liiankin iso, kun yhteensä mukana oli 42 kurssilaista. - Makambakossa toistui sama kuvio kahdenlaisen osallistujaryhmän kanssa. Nyt heitä oli onneksi vähemmän, yhteensä 28 henkeä.

Päästötodistukset

Mafingan ja Makambakon kurssien päätteeksi jaettiin todistukset Kouluttajakurssin käyneille yhteensä 67 osallistujalle. Todistuksen sai siis yhteensä 30 pariskuntaa ja lisäksi 7 sellaista, joiden puolisot eivät nyt olleet mukana.  

”Kipinöitä” Mwanzaan

Mafingan kurssilla oli mukana kolme osallistujaa Pohjois-Tansaniasta, Mwanzasta. Lähettitoverimme Hanna Oja-Nisula matkasi 1.000 kilometrin päästä busseilla 2+2 päivää yhdessä työtoveripariskuntansa kanssa. Toiveena on, että nämä kurssin käyneet voisivat levittää perhetyön kipinää tuohon ”Itäiseen Viktoriajärven hiippakuntaan”.

 

Kipangulat ja Palmut Mafingan kurssilla neuvonpidossa; Kurssin ryhmätyöjakso meneillään.

 

Alla vas. Mafingan kurssin "vanhatparit", Babu ja Bibi Meshak sekä Babu ja Bibi Benjamin (eli Meshakin ja Benjaminin isovanhemmat).

Alla oikealla Palmut kurssilaisilta saamiensa lahjojen (asut mukaanlukien) kanssa

 

Alla kuvat Makambakon kouluttajakurssilta:  Vasemmalla Kipangulat opettamassa perheen taloudenhoitoa.

 

Vas. Mafingan, oik. Makambakon kouluttajakurssilaiset ryhmäkuvissaan.

Iringa

Iringan kurssi oli siis kouluttajakurssin alkuosa. Sen osallistujista osa oli mukana meidän viimevuotisellä peruskurssillamme, osa on osallistunut Kipanguloiden pitämään parin päivän mittaiseen perheseminaariin. Tansanialaisia oli mukana seitsemän pariskuntaa, eli siis yhteensä 14 henkeä.  

 

Lisäksi Iringan kurssilla oli mukana 11 hengen ryhmä naapurimaan Malawin ev. lut. kirkosta, mukana lähettitoveripariskuntamme Riitta ja Olavi Heino. Malawilaisia oli neljä pariskuntaa, joiden miehet olivat jo valmiiksi Tansaniassa teologiaa opiskelemassa, sekä yksi mies, jonka vaimo ei päässyt miehensä mukaan Malawista.

 

Iringan ryhmän jatkokurssi on Kipangulan pariskunnan vastuulla - kuten koko tämänmuotoinen perhetyö täällä. He toivon mukaan pitävät kurssin jatko-osan, ellei ensi vuonna niin seuraavana. Eikä vain sitä, vaan toki toivomme, että tämä koulutustoiminta leviää paljon laajemmallekin Tansanian ev. lut. kirkossa. Tällä kirkolla on (Etiopian Mekane Yesus -kirkon tavoin) noin kuusi miljoonaa jäsentä, eli on siinä kohderyhmää.

”Kipinöitä” Malawiin

Malawilaiset matkasivat Heinojen kanssa pikkubussilla 1.000 kilometrin matkan 2+2 päivää, eli mennen tullen yhteensä neljä päivää. Toiveena on, että nuo kurssilaiset voisivat jollakin tavalla edistää perhetyötä Malawin pienessä kirkossa.

 

Malawin kirkolla ei ollut mitään budjettia lähettää ketään tällaiselle kurssille, eikä pastori Kipangulan projektistakaan voi maksaa naapurimaasta tulevien kuluja. Niinpä tuon ryhmän kulut maksettiin meidän ”kansainvälisen perhetyömme” budjetista Suomesta. Onneksi tämän vuoden budjetissamme oli siihen varaa; tämähän juuri on koko projektimme yksi päätavoite, ”kipinöiden levittäminen” mahdollisimman laajalle.

 

Iringan kouluttajakurssin päätöspäivänä vietettiin "Kulttuurien muutaminen" -projektin kahden ryhmän päätösjuhlaa.

Juhlavieraina oli kaksi Iringan yliopiston edustajaa. Kuvassa kurssin päättäneet tulossa juhlapaikalle.

 

Yllä oik. kurssin malawilaisryhmä tekemässä toimintasuunnitelmaa oman kirkkonsa perhetyötä varten.

Alla vas. malawilaisten johtajien, pastori Kipangulan, Heinojen sekä Palmujen neuvottelu Malawin kirkon työn suunnitelmista.

Alla oik. yksi Malawin kirkon osallistujapariskunta Iringan kurssilta.

 

 

Kuvassa yllä Malawin kirkon osallistujaryhmä lähdössä paluumatkalle Iringasta kohti kotimaataan.

 

Alla Iringan kurssin osallistujapariskunta, pastorit Upendo ja Yekonia Koko koko perheensä kanssa;

Kokon pariskunta vieraili Pieksämäen rovastikunnassa vuonna 2009.

 

 

Kielten ja kulttuurien paljous rikkautena ja haasteena

Tansanian (ja laajemminkin Itä-Afrikan) yleiskieli on swahili, Malawin taas chichewa. Mutta näissä maissa puhutaan monia muitakin kieliä. Tämä kertoo siitä, että taustalla on suuri määrä erilaisia tapakulttuureja. Ei siis voi puhua yhdestä ”Tansanian kulttuurista” tai ”Malawin kulttuurista” - sitäkin mahdottomampi on Suomessa usein käytetty käsite ”afrikkalainen kulttuuri”.

 

Kulttuurien moninaisuus tuo melkoisen haasteen meidän perhetyön kursseillemme eri maissa. On huomattava, että me Palmut emme tietenkään ole ”viemässä” minnekään mitään kulttuuria. Eri taustayhteisöissä eri ryhmien kanssa me olemme yhdessä pohtimassa, mitä kurssilaiset voivat oppia Raamatusta ja toinen toisiltaan elämäänsä avioliitossa ja perheessä, omassa kulttuuriyhteisössään.

 

Tämän vuoden kolmen kurssimme 95 osallistujaa puhuvat äidinkielinään 20 kieltä, joista 15 tansanialaista ja viisi malawilaista kieltä. Olihan siinä sukkulointia, kun kaiken aikaa toimittiin paitsi kurssien pääkielillä eestaas englanniksi ja swahiliksi, mutta siinä sivussa tulkiten välillä myös chichewaksi (tai joskus meille suomeksi, kun Heinot olivat vierellä). Malawilaiset, varsinkaan vaimot, eivät nimittäin kaikki osanneet paljoa sen paremmin englantia kuin swahiliakaan, jollekin mies tulkitsi vierellä kaiken aikaa. Pari- ja ryhmäkeskustelut tietysti käytiin itse kullekin sopivimmalla kielellä.

Lääninrovastin kiireet 

Täkäläinen työtoverimme pastori Kipangula on lääninrovastina myös oman seurakuntansa kirkkoherra. Olemme näinä viitenä viikkona aika ajoin karvaastikin kokeneet sen, että noiden tehtävien hoitaminen usein ohittaa perhetyön projektin kysymykset. Olemme kyllä valtaosan tästä ajastamme täällä olleet yhdessä pastori Kipangulan kanssa, mutta hänellä on todella tuhat ja sata rautaa tulessa. Kännykkä soi kaiken aikaa, ja siihen myös vastataan aina - ei sentään yleensä kurssien tunneilla.

 

Täkäläisen projektin nimi on ”Kulttuurien muuttaminen”, mutta on joitakin tapakulttuurin asioita, joihin ei kertakaikkiaan voi eikä saa kajota. Hautajaiset ovat yksi sellainen. Näinä viitenä viikkona Kipanguloiden kohdalle osui ainakin SEITSEMÄT hautajaiset, joista osa pahoinkin häiritsi meidän kurssiohjelmiamme, osa muuten vain vei pastori Kipangulan hoitamaan niitä asioita. Näin ollen meidän mahdollisuutemme yhteisiin palaute- ja suunnittelukeskusteluihin ovat olleet hyvin vähäiset. Lakkasin jossakin vaiheessa kyselemästä, onko lääninrovastin todella välttämätöntä hoitaa nuo moninaiset järjestelyt itse, kun tuloksena oli vain ilmapiirin kiristyminen. Aika monia kurssien asioita minä sitten hoidin, monistamisia ja todistusten tekoa myöten. Hölmöä, mutta minkäs teet, ”näin vain asiat täällä menevät”.

Hautajaiset 

Pahimmin kurssiohjelmiamme häiritsivät erään iringalaisen naispapin hautajaiset. Hän kuoli lauantaina kaksi päivää ennen kurssimme alkua, ja hautajaiset olivat paikalliseen tapaan heti maanantaina. Kirkkolaki velvoittaa täällä piispan hautaamaan papit, niinpä tuotettiin naapurihiippakunnan piispa paikalle, kun paikallinen oli ulkomailla. Siunaus ja hautaus tapahtuivat kurssipaikkamme pihapiirin kirkossa ja hautausmaalla.

 

Kurssi alkoi aamulla, pihalla oli jo täysi kuhina ja aikamoinen metelikin. Minä olin ehdottanut, että voisimme ainakin osan hautajaisajasta hyödyntää ulkomailta tulleen malawilaisryhmän kanssa sillä aikaa, kun kaikki paikalliset kurssilaisemme olisivat hautajaisissa. Se vain ei ollut ”kulttuurisesti mahdollista”. Niin siis vietimme suuren osan päivästä tuntikausien siunaustilaisuudessa ja viereisellä hautausmaalla.

 

Hautajaiset pysäyttävät kaiken muun toiminnan, muun muassa paikalla olleiden paitsi piispan myös noin sadan (!) papin ja tuhatpäisen saattoväen ohjelmien kohdalla. Olemmehan mekin hiukan oppineet lukemaan paikallisia kulttuureja. Mutta tällaisessa tilanteessa ei vain hyödytä miettiä sitä, että kaukaiset kurssilaiset menettävät ison lohkon kurssiajasta, tai sitä, että melko kaukaa me kouluttajatkin olemme tulleet…

 

Piispa Mengele toimittamassa naapurihiippakuntansa pastorin ruumiinsiunausta. Tuhatpäinen saattoväki vaelsi avoimen arkun ohi.

 

Monenlaisia ”haitallisia tapoja” kirkollisessa elämässä

Eräs meitä kovasti häirinnyt ilmiö on täällä joka paikassa runsaana esiintyvä MELUSAASTE - kirkoissa eri tilaisuuksissa. Etiopiaan verrattuna täällä on suorastaan nautinto kuunnella kuorojen ja kirkkoväen moniäänistä laulua. MUTTA nautinnon pilaa tolkuttoman voimakas, jyskyttävä elektroninen taustamusiikki. Pahimmillaan raju bassojyske pakottaa painamaan sormet korviin, kirkossa. Upea kuorolaulu ja tietysti sanat peittyvät jyskeen alle. Monesti olemme tuosta maininneet, vastaus vain vaisu  ”niin, kuorolaiset haluavat tuollaista…”. Ei auta puheemme rajun äänenvoimakkuuden kuulolle tuottamasta vaarastakaan. Pole, sanoisi tansanialainen, huono juttu, mutta minkäs teet. Rajansa silläkin, millaisiin haitallisiin tapoihin pyritään vaikuttamaan.

Pitkä, raskas, ja kuitenkin kovin rikas matka jälleen kerran

Tämänkin matkan kohdalla voin vain todeta, että voimat ovat aika ajoin olleet täysin lopussa. Erityisesti Anna-Kaarinan terveys on huolettanut moneen otteeseen, välillä jo luulimme, että hänellä olisi malaria. Ei ollut, oli kai ”vain” kysymys kovasta väsymyksestä. Väsyneenä myös kärsivällisyys on tavallista enemmän koetuksella. Mutta nyt, matkan lopulla, taas kerran iloitsemme saamastamme mahdollisuudesta palvella perhetyön moninaisella saralla. Rikas ja raskas kulkevat kovin usein käsi kädessä.

 

Siunausta arkeen ja juhlaan toivottaen, Tansanian-terveisin Matti  (ja Anna-Kaarina)

 

 

______________________________________________________________________

 

 

Hyvän Jumalan siunausta Adventtiin ja Jouluun sekä Uuteen Vuoteen 2014,

 

Kuluneen vuoden tuesta kiittäen, Etiopianpalmut

 

______________________________________________________________________

 

KUVAKERTOMUSTA TANSANIAN-MATKALTA 2013:

Kuvat yllä: Tavallisen sunnuntain toinen jumalanpalvelus Mafingan kirkossa; palveluksen jälkeen väki kokoontuu piiriin loppusiunausta varten.

Alla vas: Piispa Mengele toimittamassa Kidugalan luterilaisen seminaarin (lukion, raamattukoulun yms.) valmistujaisjuhlan liturgiaa.

Alla oikealla Palmut Kidugalan raamattukoulun edessä.

Makambakon torilla on paljon hyvää tarjolla; Tansaniassa ei usko ole yksityisasia: mopotaksin teksti julistaa Jumalan armoa: Neema ya Mungu.

Matkalla Makambakosta Njombeen linja-autossa oli tunnelmaa...

Yllä oik. Palmut Tansanian ev.lut. kirkon Eteläisen hiippakunnan toimistolla;

Kuvissa alla Eteläisen (=Njomben) hiippakunnan tuomiokirkko. Alttarin oikealla puolella piispan istuin, jolla kukaan muu ei istu.

Kuva yllä: Njomben torilla.

Kuvat alla: Jumalanpalvelus Iringan tuomiokirkossa. Kirkkoväellä on Raamatut mukanaan.

Tansanian perhtyön työryhmä 2013: Anthony ja Esther Kipangula, Anna-Kaarina ja Matti Palmu

____________________________________________________________________________

• Näiden kotisivujemme "Ystäväkirjeet" -sivulla on "Tulosta kirje: (ilman kuvia)" -palsta, mistä löytyvän linkin kautta voit avata ja tulostaa pdf-muodossa olevan (kuvattoman) kirjeen otsakekuvioineen;

• Voit halutessasi tulostaa ystäväkirjeemme tästä valokuvineen kaikkineen;
  

• Saadaksesi laajemman kuvan lähetystyöstä vierailepa Lähetysseuran kotisivulla osoitteessa http://www.suomenlahetysseura.fi/ls_fi/

• Käy myös tutustumassa Japanin Palmujen kotisivuihin osoitteessa http://www.palmu.st/